Työhyvinvointi ja -turvallisuus

Alkossa työhyvinvointiin on aina panostettu merkittävästi. Työhyvinvointi ei ole erillistä tekemistä vaan luonteva osa kaikkea Alkossa tehtävää työtä. Työhyvinvointi mahdollistaa omalta osaltaan strategisten tavoitteiden toteutumisen.

Vuoden 2016 aikana otettiin käyttöön uusia tavoite- ja osaamiskeskustelun malleja. Monimyymälätyöskentely, jota pilotoitiin vuoden 2016 aikana, mahdollisti myös osaamisen kehittämisen ja jakamisen laajemmassa työyhteisössä. 

Kaikki alkolaiset osallistuivat MyAlko-valmennuksiin, jotka toteutettiin pelillistämisen keinoin. MyAlko-peli tuo Alkon strategian yhteiseen, osallistavaan keskusteluun arkipäivän tilanteiden kautta ja rakentaa arkeen ulottuvia oivalluksia strategian mukaisen uudistumisen teemoista.

Terveyden ja työkyvyn osalta varhaisen välittämisen malli ja päihdeohjelma päivitettiin. Molempia malleja selkiytettiin niin, että tarvittaessa ne tukevat haastavassa tilanteessa toimimista entistä paremmin. Painopiste on mahdollisimman varhaisessa puuttumisessa tavoitteena varmistaa varhaisen avun saaminen haastavassa tilanteessa. Päihdeohjelman päivitys linkittyy viime vuonna käynnistettyyn Selvästi hyvää työtä -projektiin, jonka puitteissa julkaistiin muun muassa Selvästi hyvää työtä -videoita. Alko käynnisti myös uudenlaisen, entistä vaikuttavamman työterveyshuoltoyhteistyön, jonka myötä tehtiin muun muassa sähköinen terveyskysely, ja siihen liittyvät henkilökohtaiset terveyden edistämisen jatkopolut.

Työhyvinvoinnin näkökulmasta esimiesten työ on merkittävää ja tähän osa-alueeseen panostetaan jatkuvasti niin yritys- kuin yksilötasollakin. Vuoden 2016 aikana käynnistyi eritasoisia kehitysohjelmia, joissa haettiin yhtenäisiä toimintatapoja ja parhaita käytäntöjä tukemaan johtajuutta ja esimiestyön kehittymistä.

Alko tukee henkilöstön eri elämäntilanteita ja -vaiheita työuralla. Tähän liittyen pilotoitiin ”Eläköitymisen tuki”- ja ”Draivia työelämään” -valmennukset tukemaan työuran loppuvuosia ja eläköitymistä. 

Työsuojelu

Työsuojelun yhteistoimintaa varten Alkossa toimii yhtiötason työsuojelutoimikunta. Toimikunnassa myyjillä on neljä edustajaa: toimihenkilöillä kaksi ja työnantajalla kaksi. Lisäksi työterveyshuollon edustaja osallistuu kokouksiin tarvittaessa. Työsuojelutoimikunnan tehtävät on määritelty työsuojelulaissa ja -sopimuksissa, jotka on solmittu työnantajan ja molempien työntekijäjärjestöjen kanssa.

Työsuojelutoimikunta kokoontui viisi kertaa vuonna 2016. Lisäksi työsuojeluorganisaatio kokoontui kaksi kertaa työsuojelupäiville kehittämään toimintaansa. Alko kiinnitti erityistä huomiota terveellisiin työtapoihin, työsuojeluorganisaation tunnettuuden lisäämiseen, toimivan ja terveen työympäristön ja -yhteisön kehittämiseen sekä jokaisen oman turvallisuusvastuun tiedostamiseen toimenpiteiden ja raportoinnin osalta.

Työtapaturmat ja ammattitaudit

Alko panostaa vahvasti työntekijöiden ohjaukseen ja työhön liittyvien riskien ennaltaehkäisyyn. Vuonna 2016 Alkossa tapahtui yhteensä 99 (113) työtapaturmaa, joista 20 (37) työmatkalla. Sekä työssä että työmatkoilla tapahtuneiden tapaturmien lasku oli merkittävä. Tapaturmien laskun taustalla on säännöllinen ja jatkuva turvallisuusviestintä sekä käytäntöön viety tapaturmatutkinta. Tapaturmat aiheuttivat keskimäärin 4 (5) päivän poissaolon. Yhtään ammattitautia ei raportoitu vuoden 2016 aikana. Myöskään yhtään työhön liittyvää kuolemantapausta ei sattunut vuoden 2016 aikana.

Yleisimmät tapaturmien aiheuttajat Alkossa ovat kuormien purkamisen yhteydessä sattuneet nostamiseen liittyvät tuki- ja liikuntaelimiin kohdistuvat tapaturmat. Työmatkoilla tyypillisimmät tapaturmien aiheuttajat ovat liukastumiset ja kaatumiset.

Sairauspoissaolot

Alkossa ei ole tehtäviä, joissa työskentelevillä henkilöillä olisi riski sairauksille. Sairauspoissaolot ovat jonkin verran nousseet vuoden takaiseen. Sairauspoissaoloprosentti oli 4,33 (4,07 %). Yhtä henkilötyövuotta kohden sairauspäiviä oli 10,7 (9,9).





Suurin osa sairauspoissaoloista on lyhyitä (alle 30 pv kestäviä) ja noin 4,4 prosenttia (6,7 %) sairauspoissaoloista on pitkiä (30 pv tai pidempiä). Pitkien sairauslomien määrä on vähentynyt edellisestä vuodesta, samoin niiden keskimääräinen kesto.

Suurimpana yksittäisenä sairauspoissaolon syynä ovat myös vuonna 2016 tuki- ja liikuntaelinsairaudet, joiden määrä on kuitenkin laskenut edellisestä vuodesta. Jatkamme edelleen tuki- ja liikuntaelinvaivojen systemaattista ja johdonmukaista ennaltaehkäisyä muun muassa ergonomiatyöllä.

Vuoden 2016 aikana olemme jatkaneet työkykyjohtamisen vahvistamista ottamalla käyttöön uusia työterveyshuollon toimintamalleja, joissa painopiste on entistä enemmän ennaltaehkäisevässä ja vaikuttavassa työterveyshuollossa. Vuoden 2017 aikana kehitämme edelleen työkykyjohtamiseen liittyviä toimintamalleja ja vahvistamme päivitetyn varhaisen välittämisen mallin jalkautumista muun muassa tuomalla esimiesten käyttöön tätä tukevan järjestelmän.