Englanti, kuohuviinien luvattu maa

Englanti on noussut varteenotettavaksi kuohuviinimaaksi, jonka tuotteet pärjäävät samppanjoille laadussa. Ilmaston lämmetessä Englanti haastaa jopa Champagnen, sillä viinitarhojen olosuhteet ovat jo nyt yllättävän samankaltaiset.

Lontoon lähelle, Kaakkois-Englannin maaseudulle on ilmestynyt viime vuosikymmeninä uudenlaista maisemaa: viinitarhoja. Vaikka jo roomalaiset istuttivat Englantiin viiniköynnöksiä, viljely nykyisessä mittakaavassa on suhteellisen tuore asia.

Britannian viinitarhat sijaitsevat pääosin Englannin eteläosissa, mutta köynnöksiä kasvaa jonkin verran myös Lontoon pohjoispuolella sekä Walesissa ja jopa Skotlannin puolella. Kaakkois-Englanti on ylivoimaisesti tärkein tuotantoalue noin 75 % osuudellaan.

Kaakkois-Englannin olosuhteet ovat viininviljelylle erityisen suotuisat. Sitä voidaan kutsua Britannian viininviljelyn moottoriksi muun muassa näistä syistä:

  • Ilmasto on viileän maan lämpimin, ja sateita saadaan vähemmän kuin muualla. Esimerkiksi Brightonin rantakaupunki on kaakonkulman suosittu lomakohde.

  • Maaperä on monin paikoin viinitarhoilla arvostettua kalkkikiveä. Kalkkikiveä voi ihastella esimerkiksi Doverin valkoisissa, kanaalista nousevissa jyrkänteissä.

  • Englanti on vielä hyvin pieni viinintuottaja, mutta sen maine ja tuotanto ovat vankassa kasvussa.

  • Nuorena, kasvavana viinimaana englantilaisten tuotteiden laatu on noussut kohisten. Kehittyneet tekniikat ja uusi tietotaito mahdollistavat hienojen viinien valmistamisen.

Viinintuotanto kasvaa Englannissa kovaa vauhtia. Tarhahehtaarit kasvoivat ennen vuotta 2020 viidessä vuodessa peräti 70 %.

Seuraavien 20 vuoden aikana Britannian tuotannon odotetaan kasvavan noin 15 miljoonasta pullosta jopa 40 miljoonaan.

Etelä-Englannin olosuhteet sopivat kuohuviinille

Erityisen hyvin Etelä-Englannin olosuhteet sopivat kuohuviinien tuotantoon:

  • Sama muinainen merenpohja jatkuu Englannin kanaalin toisella puolella Ranskassa aina Champagnen maakuntaan saakka ja ylikin.

  • Viileys yhdistettynä kalkkikiveen tekee Englannin tarhojen olosuhteista samankaltaiset kuin samppanjatarhoilla, vaikka lämpötila on vielä aavistuksen matalampi.

  • Viileys sopii erityisen hyvin kuohuviinien valmistamiseen, niissä kun saa olla raikkautta.

  • Viileillä tarhoilla rypäleisiin kehittyy runsaasti happoja. Niistä tehtävät happamat viinit saattavat maistua kuplimattomina jopa aavistuksen epämiellyttäviltä, mutta kuohuviiniksi valmistettuna ne palkitsevat hurmaavilla aromeillaan.

  • Istutuksista iso osa on kuohuviineihin soveltuvia Chardonnayta, Pinot Noiria ja Meunieria.

Kuohuvat ovatkin nousseet Englannin ylivoimaisesti suosituimmaksi viinityypiksi. Siinä maan kaakkoisosa seuraa vain hitusen alemmalla leveysasteella sijaitsevaa Champagnea.

Ilmastonmuutoksen myötä Englannin olosuhteet muuttuvat entisestään Champagnen kaltaisiksi

Ilmastonmuutos muuttaa Englannin olosuhteita yhä enemmän Champagnea muistuttavaksi:

  • Ilmastonmuutoksen myötä lämpötila nousee. Etelä-Englannin lämpötila on kohonnut 50 vuodessa niin, että se lähenee Champagnen perinteisiä keskiarvoja. Jotkut arvioivatkin, että parin vuosikymmenen kuluttua juomme englantilaista kuohuviiniä, jos haluamme nykyistä samppanjaa muistuttavaa tyyliä.

  • Ilmojen lämmetessä Englannissa korjataan entistä kypsempiä rypäleitä, mikä lisää viinien hedelmäisyyttä.

  • Ilmastonmuutoksen myötä viiniä voidaan kohta ehkä viljellä helpommin myös Englannin pohjoisemmissa osissa.

  • Toisaalta sään ennustettavuus heikkenee ja ääri-ilmiöt ovat lisääntymässä.

Englantilaiset kuohuviinit valmistetaan Champagnesta tutuista rypäleistä ja tutuin menetelmin

Yhtäläisyydet Champagneen eivät lopu olosuhteisiin. Englantilaiset viinitalot ovat pitkälti omaksuneet samppanjatalojen reseptit. Maan laatukuohuviinit valmistetaan samalla perinteisellä menetelmällä, joka kulkee myös samppanjamenetelmän nimellä. Siinä viinit saavat aromia kypsyessään pulloissa hiivasakan kanssa.

Klassisessa menetelmässä valmistetaan ensin kuplimaton perusviini, joka käytetään toiseen kertaan kuplivaksi siinä samassa pullossa, jossa se tulee kypsyttämisen ja hiivasakan poiston jälkeen myyntiin. Sakkakypsytyksen on kestettävä Englannissa vähintään 9 kuukautta. Samppanjan kohdalla minimi on hieman pidempi, vähintään 15 kuukautta. Kypsytys on ratkaiseva tekijä viinien moniulotteisen luonteen synnyssä.

Myös tärkeimmät rypäleet ovat tutut samppanjoista. Koska olosuhteet on todettu otollisiksi, Englannissa kopioidaan samppanjan rypälesekoitusta.

  • Maan PDO-laatuviinimerkinnällä aateloidut viinit tehdään pääosin vaalean Chardonnayn sekä tummien Pinot Noirin ja Meunierin sekoituksena. Näiden lajikkeiden osuus Englannin tarhoista on peräti 75 %.

  • Myös Pinot Blanc, Pinot Gris ja harvinainen Pinot Noir Précoce on sallittu.

  • PGI-merkityissä alueviineissä käytetään muitakin lajikkeita.

Englannin kuohuviinit ovat laadukkaita ja elegantteja

 

Englannin kuohuviinejä voi luonnehtia puhdaspiirteisiksi ja eleganteiksi. Viineissä on runsasta hapokkuutta ja mineraalisuutta, mutta hieman vähemmän paahteisuutta kuin samppanjoissa. Myös hedelmäisyys on hillitympää.

Eri tuottajien välillä on kuitenkin isoja eroja. Varsinkin vuosikerrallisissa kuohuviineissä saattaa olla runsasta briossisuutta ja paahteisuutta. Viinit, etenkin vuosikerralliset, ikääntyvät kauniisti. Englannissa tehdään myös roseekuohuviinejä, joissa on yleensä puhdasta punaista marjaisuutta.

Viinit ovat muuttuneet koko ajan laadukkaammiksi, osin kertyneen kokemuksen ja tietotaidon myötä. Maan tuottajat kertovat mielellään, miten ovat esimerkiksi voittaneet samppanjoita kilpailuissa. Myös jotkut samppanjatalot ovat investoineet Englannin maaperään, mikä vahvistaa uskoa tarhojen potentiaaliin tulevaisuudessa.

Laadukas kuohuviini kelpaa kuninkaallisillekin

Oluita paikalliset kuohuvat eivät toki ole syrjäyttäneet Englannin pubeissa, eivätkä pelkästään hinnan takia syrjäytäkään. Laadukas, työläästi valmistettava kuohuviini ei ole koskaan halpaa.

Briteillä on kuitenkin pitkät perinteet oluen ohella myös huippuviinien nauttijoina. Maassa tehdään myös esimerkiksi vivahteikkaita valko- ja roseeviinejä, nykyisin jopa punaviinejäkin. Niidenkin laatu on noussut. Nykyisin britit ovat erittäin ylpeitä omista viineistään.

Englantilainen kuohuviini kuuluu olennaisena osana esimerkiksi Lontoon huippuravintoloiden viinilistoille. Myös Englannin kuningatar on tarjonnut vierailleen oman maan kuplia. Toisaalta kotimaisen suosion takia vain häviävän pieni osa tuotannosta päätyy vientiin.

Miltä laadukas englantilainen kuohuviini maistuu?

Koska Englannissa tarhat ovat viileitä, viinien hedelmäisyys on tuoretta ja raikasta. Maussa voi usein havaita tuoreen vihreän omenan ja sitrusten kirpeitä aromeja. Mukana saattaa olla myös esimerkiksi hunajamelonin, aprikoosin, keltaisen luumun tai mineraalisuuden tuntua.

Klassisen valmistusmenetelmän vaatima kypsytys antaa viineihin kypsän paahteisia piirteitä, jotka voivat muistuttaa paahtoleipää tai briossia.

Englannin kuohuviinejä yhdistää erityisen runsas hapokkuus. Rapsakka terävyys usein erottaakin ne samppanjoista.

Minkä pariksi englantilainen kuohuviini sopii?

Ehkä parempi kysyä, minkä pariksi englantilainen kuohuviini ei sopisi! Tässä muutama ehdotus:

  • Ryhdikkään rakenteensa ansiosta englantilainen kuohuviini on myös erinomainen aperitiivi.

  • Se käy mainiosti myös ruokapöytään, sillä maku kantaa monien herkkujen parina.

  • Englantilaisen kuohuviinin voi yhdistää esimerkiksi kasvisruokiin, äyriäisiin, sushiin, vaaleaan kalaan, kermaisiin juustoihin tai jopa vaaleaan lihaan.

  • Runsaat vuosikerralliset kuohuviinit sopivat jopa kevyempien liharuokien seuraan.

Englannin viinitarhat sijaitsevat hajanaisesti ympäri maata. Tiloja on myös Walesin ja jopa Skotlannin puolella. Suurin osa tuotannosta tulee kuitenkin Kaakkois-Englannista.

Teksti Lasse Pakarinen, Alkon asiantuntijana tuotepäällikkö Karina Tiihonen

Englantilaisten viinien viinisanastoa

PDO/Protected designation of origin: Viinien korkein laatuluokka. Kuohuviineissä ainoat sallitut lajikkeet ovat Chardonnay, Pinot Noir, Meunier, Pinot Noir Précoce, Pinot Blanc sekä Pinot Gris. PDO-viinin etiketissä voi lukea esimerkiksi English Quality Sparkling Wine Protected Designation of Origin.

PGI/ protected geographical indication: Toiseksi korkein laatuluokka, jonka kuohuviineissä sallittu laajempi valikoima rypäleitä. PGI-laatuisen viinin etiketissä taas lukee esimerkiksi English Regional Quality Sparkling Wine Protected Geographical Indication.

PDO SUSSEX: West Sussexin ja East Sussexin kreivikuntien tuore oma PDO-laatuviini. Kuohuviinit on tehtävä pääosin Chardonnaysta, Pinot Noirista ja Meunierista, mutta Arbanne, Pinot Gris, Pinot Blanc, Petit Meslier ja Pinot Noir Précoce sallitaan.

Quality sparkling wine: Laatukuohuviini, merkintä sekä PDO- että PGI-viinien etiketeissä. Kertoo esimerkiksi, että viini on valmistettu perinteisellä menetelmällä.

Great British classic method: Tuottajajärjestön uusi, vapaaehtoinen merkintä. Kertoo viinin olevan Englannissa tai Walesissa valmistettu laatukuohuviini.

Traditional method PDO- ja PGI-viinit: on valmistettu aina myös Champagnessa käytetyllä perinteisellä menetelmällä, jossa viini saa kuplat toisessa käymisessä samassa pullossa, jossa se myydään. Englannin laatukuohuviineissä vaaditaan, että viini kypsyy pullossa hiivasakan kanssa vähintään 9 kuukautta. PDO Sussexissa minimi on 15 kuukautta, josta vähintään 12 kk sakan kanssa.

Englanti lukuina

n. 3800 ha
viinitarhojen ala Iso-Britanniassa
(Vertailun vuoksi: Ranskassa samppanjatarhojen pinta-ala on noin 35 000 ha.)

64 %
Kuohuviinin osuus viinintuotannosta 2020

178
viinitalojen määrä 

Lähde: www.winegb.co.uk

 

Englantilaiset kuohuviinit Alkon valikoimissa

Englantilaisten kuohuviinien valikoima on kasvanut reippaasti myös Alkossa, joten tarjontaa on nyt monelta tuottajalta niin vaaleana kuin roseena.

Alkon valikoimassa on lähes 30 englantilaista kuohuviiniä, joukossa roseekuohuviinejä sekä vuosikerrallisia vintage-versioita. Hinnat 0,75 l pulloissa alkavat noin 30 eurosta. Lisäksi maan kuplimattomat viinit ovat nekin kokeilemisen arvoisia.