Navarran viineissä kohtaavat perinne ja nykyaika

Pohjois-Espanjan Navarran on varsin monimuotoinen maakunta: viileä mutta aurinkoinen, tasainen mutta vuoristoinen, perinteinen mutta moderni. Perinteisyys ja nykyaika kohtaavat myös Navarran viineissä.

Pohjois-Espanjassa sijaitsevan Navarran maisema yllättää Etelä-Espanjan turistikohteisiin tottuneen, sillä se tuo mieleen ranskalaisen maalaismaiseman harvakseltaan rakennettuine maatiloineen, rinteillä laiduntavine lampaineen ja keskiaikaisine linnoineen.

Espanjan ja Ranskan rajalla kun ollaan, Ranskan vaikutus yltää myös kieleen, ruokakulttuuriin ja viineihin. Kulttuurivaikutteita on tullut myös Navarran alueen länsipuolella sijaitsevasta Baskimaasta, joka tunnetaan laajasti gastronomiastaan. Navarrassa paikalliset kokoontuvat iltaisin kadunvarsien baareihin nauttimaan hyvästä seurasta, viinistä ja pinchoista (baskikirjoitusasultaan pintxo), jotka ovat pieniä voileipiä tai muita sormiruokia esimerkiksi artisokasta, hanhenmaksasta, pikkupaprikoista, chistorra-makkarasta ja parsasta.

Navarran viineissä perinne yhdistyy nykyaikaiseen valmistusteknologiaan

Navarran viinipääkaupungissa Olitessa sijaitsee Piedemonten viinitalo. Vuonna 1992 perustettu muutaman viininviljelijän aloittama osuuskunta haluaa keskittyä tuottamaan laadukkaita, helposti lähestyttäviä, hedelmäisiä ja miellyttäviä viinejä, joissa perinne yhdistyy nykyaikaiseen valmistusteknologiaan. Nykyään Piedemonten osuuskuntaan kuuluu 48 viininviljelijää.

”Viljelmillämme kasvaa kahdeksaa eri rypälelajiketta yhteensä lähes 300 hehtaarin alalla. Siksi meidän on mahdollista tuottaa laaja paletti erilaisia viinejä ja viinityylejä”, kertoo Piedemonten viennistä vastaava Javier Jurado.

”Viinin kasvaminen on kolmen asian summa, maaperän, ilmaston ja kosteuden. Huomioimme luonnon kaikessa tekemisessämme, koska maa on meidän elinkeinomme. Jos ilmastonmuutos viilentää ilmaa, myös satomme pienenevät”, Jurado jatkaa.

Juttu jatkuu kuvien jälkeen

Luomusertifikaatti vaatii tarkkaa kontrollointia

Luonnon huomioimisesta huolimatta Piedemonten viineillä ei ole luomusertifikaattia. Sertifikaatti itsessään on kallis investointi, ja vaatii tarkkaa kontrollointia: tuulisella seudulla myös naapuriviljelmän on sitouduttava käyttämään luonnonmukaisia lannoitteita ja torjunta-aineita. Asetelma on alueelle tyypillinen, sillä navarralaisista viineistä vain joka kymmenennellä on luomusertifikaatti.

Osa Piedemonten viiniviljelmistä on Oliten vanhan linnan munkkiluostarin pihalla, jossa kasvaa Garnachaa, ehkä Navarralle ikonisinta rypälelajiketta. Alueella sitä käytetään paljon etenkin roseeviinien valmistuksessa, joita Navarrassa tuotetaan runsaasti. Garnachaa on viljelty Navarran alueella vuosisatoja – parhaimmillaan jopa 90 % alueen viinikäynnöksistä oli Garnachaa – mutta sen suosio hiipui 1980-luvulla. Nyt viljelijät ovat löytäneet marjaisan, runsassatoisen ja aromikkaan Garnachansa uudelleen.

Navarrassa puolet viininvalmistajista on naisia

Ochoan viinitilalla on viljelty viiniä jo vuodesta 1845 asti, ja paljon on muuttunut kuuden viininvalmistajasukupolven aikana. Tilan omistaja Adriana Ochoan isä Javier Ochoa osti 1990-luvulla maata viininviljelyä varten ja onnistui kasvattamaan perheensä taantuneen viiniyrityksen kansainväliseksi bisnekseksi.

Viinialalla hyvin tunnettu Javier Ochoa on tehnyt pitkän uran tutkimusjohtajana viininviljelyn ja enologian alalla Evena-tutkimuslaboratoriossa. On osittain hänen ansiotaan, että Navarran alueella noin puolet viininvalmistajista on naisia – ja he tekevät laadukkaita viinejä.

Myös Ochoan viinitalo pyrkii kohti entistä luonnonmukaisempaa viinintuotantoa. Jo nyt tilan 145 hehtaarista noin puolet tuotetaan luonnonmukaisesti. He ovat kokeilleet jopa biodynaamista viljelyä, mutta ankarien sääolojen takia siitä oli luovuttava.

”Jotta köynnösten stressikuorma ei auringon ja tuulen takia kasvaisi, tarvitsemme esimerkiksi lisäkastelua. Samasta syystä me kastelemme jo päiväsaikaan, vaikka yleensä köynnöksiä kastellaan vasta öisin. Ethän itsekään haluaisi juoda vasta illalla, jos olet päivällä janoinen”, Adriana Ochoa toteaa.

Ochoan viinitalossa rypäleet kerätään tarvittaessa vaikka keskellä yötä, jos rypäleiden ominaisuudet ovat silloin parhaimmillaan.

Ochoan viineissä pitkä historia ja perinne yhdistyvät moderniin viininvalmistuskulttuuriin. Konkreettinen esimerkki tästä on Adrianan kehittämä lajikeviini heidän vanhoista Graciano-köynnöksistään: Navarrassa Gracianoa on käytetty perinteisesti viinisekoituksissa, etenkin roseeviineissä, mutta Adriana halusi rypäleestä lajikeviinin.

Juttu jatkuu kuvien jälkeen

Navarra jää Riojan varjoon

Lähes Riojan maakunnan rajalla sijaitsee klassisempaa Navarraa edustava viinitalo, Gran Feudo. Gran Feudo -brändin viinit edustavat kuuluisan Chivite-viinitalon perinteikkäimpiä viinejä. Ne ovat viinitalon brändeistä ainoita, jotka kuuluvat DO Navarra -apellaatioon. Se tarkoittaa, että viini on valmistettu DO:n asettamien sääntöjen mukaan ja se täyttää tietyt laatuvaatimukset.

”Kaikki Chiviten viinit tulevat kyllä Navarran lähialueilta, mutta Navarra on maineeltaan Riojan varjossa. Meillä on tärkeintä tehdä hyvää laatua omalla tavallamme, joten olemme päättäneet erottaa osan brändeistämme DO Navarra -appellaatiosta”, kertoo viinitalon nykyinen omistaja Julián Chivite López.

Chiviten viinitalon juuret juontavat aina 1600-luvun puoliväliin asti, jolloin Chiviten suku perusti viinitilan Cintruénigon kylään. Chivite on paitsi Espanjan vanhin viinitila, myös eräs Espanjan vanhimpia yrityksiä. Gran Feudo -brändin viinit valmistetaan tilalla, joka on rakennettu 1872 vanhan kivilouhoksen päälle. Tästä muistuttavat myös pullojen etikettien holvikaarisymbolit.

”Gran Feudo -viineillä tavoitteenamme on tehdä viinejä, jotka tuovat navarralaisille mieleen heidän isänsä valmistamat viinit”, kertoo Gran Feudon ja Chiviten vientipäällikkö Federico Vazquez Amoedo.

Teksti Selja Tiilikainen Kuvat Lasse Lecklin
Artikkeli on julkaistu alunperin Etiketti 4/2018

Adriana Ochoa, Federico Vazquez Amoedo ja Julián Chivite Lopéz sekä Javier Jurado