Viehkeiden viinien Rioja

Ebro-joen halkoman Riojan viinialueen tähti on Tempranillo-rypäle, josta valmistetaan monenlaisia punaviinejä paikallisten herkkujen kyytipojiksi. Viininteossa kaikki lähtee kuluttajien mieltymysten ja tarhojen tuntemisesta.

Aurinko painuu mailleen kuulaassa syysillassa. Rypäleistä tyhjennetyt köynnösrivit hehkuvat keltaisen, oranssin ja punaisen sävyissä. On marraskuu ja vuoden kylmin päivä. Ympärillä avautuvat komeat näköalat Ebro-joen laaksoon sekä sinertyviin vuoriin.

Kaupungin kupeessa sijaitsevan Campo Viejon viinitilan pääviinintekijä Elena Adellin hiukset sädehtivät kilpaa köynnösten kanssa.

”Viininteossa tarhat on tunnettava läpikotaisin; niin maaperät, korkeudet, kaltevuudet kuin ilmansuunnatkin. Vaikka Riojan viinit tunnetaan maailmalla tynnyri- ja pullokypsytysaikaa ilmaisevasta crianza-reserva- ja gran reserva -luokittelustaan, terroir-ajattelun ja yksittäisten tarhojen merkitys täällä on nousussa.”

Tempranillo on viiniemme laadun avain. Rakastan tätä mustanpuhuvaa, monikasvoista rypälettä, josta saadaan runsaan hedelmäisiä, hienorakenteisia ja moniulotteisia, erinomaisesti ikääntyviä punaviinejä”, Adell kertoo.

Juttu jatkuu videon jälkeen

Riojan ja Bordeaux’n yhteinen historia

Riojan ja Bordeaux’n viineillä on yhteinen historia. 1800-luvun vaihteessa Riojan viinintekijät lähtivät Bordeaux’hon haistelemaan viininvalmistuksen uusia tuulia. Tuliaisena tuli oppi viinin kypsyttämisestä tammitynnyrissä. Siihen asti Riojan viinit olivat tyypillisesti olleet hyvin nuoria viinejä.

1800-luvun puolivälissä Ranskaan ja erityisesti Bordeaux’hon iski Amerikasta rantautunut viinikirva. Kirva teki valtavaa tuhoa viinitarhoilla.

Bordeaux’n viinintekijät alkoivat etsiä omansa kaltaista viinialuetta. Se löytyi Riojasta, jonne he perustivat useita viinitiloja. Samalla Bordeaux’n viinintekijät alkoivat viedä Riojan viinejä vanhoille kotiseuduilleen Ranskaan ja muualle Eurooppaan. Vientiä helpotti 1800-luvun puolivälissä rakennettu rautatieyhteys. 

Riojassa perinteet ja nykyaika kulkevat yhdessä

Elena Adellin mukaan Rioja Altassa rypäleestä saadaan kepeähkön eleganttia viiniä. Tuulisemmassa ja sateisemmassa Rioja Alavesassa maut ovat voimakkaampia. Lämpimän ja kuivan ilmanalan Rioja Bajassa kasvaa runsaan ja syvän makuista viiniä tuottavaa Tempranilloa. Näiden yhdistelmästä syntyy se aidoin punainen rioja.

Valtalajikkeen rinnalla talon tarhoilla kasvaa GracianoaMazueloa ja GarnachaaViura-rypäleestä tehtyjä valkoviinejä on 6–7 prosenttia tuotannosta. Lisäksi tehdään roseeta ja cavaa.

Vuonna 1959 perustettu Campo Viejo on Espanjan ensimmäinen hiilineutraali tila. Viininteko Riojassa on tasapainoilua perinteiden ja modernin välillä.

”Haluamme valmistaa kuluttajiin vetoavia viinejä. Sellaisia, joita mielii toisenkin lasillisen. Me riojalaiset vannoimme ensimmäisinä Espanjassa tammitynnyrikypsytyksen nimeen. Ja meillä on komeat, Rooman vallan aikaan asti juontuvat viinintekoperinteet. Haluan olla osa alueemme jatkumoa luomalla viinejä, jotka edustavat ilmaisuvoimaa ja eloisuutta, josta Rioja on tunnettu”,

Logroñossa syntynyt ja varttunut Adell kertoo.

Moderneja viinejä Rioja Bajasta

Rioja Bajan ala-alueen vehmas, Navarran maakuntaan rajautuva laakso tunnetaan viljavasta maaperästään ja maukkaista vihanneksistaan. Mendavian kylässä nautitut höyrytetyt artisokat vievätkin kielen mennessään.

1500-luvulta peräisin olevan luostarilinnoituksen pihan ympärillä köynnösrivistöt jatkuvat silmänkantamattomiin. Tänne viinitalo El Coton johtajat perustivat vuonna 1985 tilan, jonka he halusivat keskittyvän reserva- ja gran reserva -viineihin.

Barón de Leyssa dominoi Tempranillo, mutta tarhoilla viihtyvät myös Garnacha, Maturana Tinta sekä Tempranillon klassiset aisaparit Graciano ja Mazuelo. Tilan kokeilutarhoilla kasvaa lisäksi valkeita lajikkeita, kuten valkoista Tempranilloa.

Barón de Ley tekee kokeiluja pysyäkseen ajan hermolla kuluttajien tottumuksissa.

”Nykypolvi juo vähemmän viiniä kuin aikaisemmat, mutta parempaa. Täällä Riojassa ei enää pärjää keskinkertaisilla pullotteilla”, jatkaa tilan toimitusjohtaja Alex Tome.

Riojassa ei nautita viiniä ilman ruokaa

Mendavian alueella maaperä on savipitoista ja ilmasto miltei välimerellinen. Aurinkoa saadaan paljon ja sateita maltillisesti, joten sadot ovat tasalaatuisia ja rypäleet konsentroituneita. Barón de Leyn viinit edustavat tyylillisesti tiiviin hedelmäistä modernia riojaa.

”Kun 30 vuotta sitten 4–5 viinitaloa teki liki 80 prosenttia Riojan viineistä, tänä päivänä viinintekijöitä, maaperiä, mikroilmastoja ja tyylejä on joka lähtöön, de la Banda kertoo.

Tyypilliseen espanjalaiseen tapaan Barón de Ley kypsyttää viinejään kellarissa siihen asti, kunnes ne ovat valmiita nautittavaksi.

”Arvostamme suuresti gran reserva -tyyliä. Muualla maailmassa se on kasvattanut suosiotaan, vain täällä Espanjassa sitä pidetään vanhanaikaisena”, Tome hymähtää.

Riojassa gastronominen kulttuuri on sosiaalista, eikä viiniä voi ajatellakaan ilman ruokaa, perhettä tai ystäviä. Tyypillisimmillään kaikki kiteytyy tapas-kulttuuriin: se ei ole vain syömistä vaan tärkeä sosiaalinen tapahtuma, joka ei ole sidottu ruoka-aikoihin.

Juttu jatkuu kuvien jälkeen

Alueen tärkeimmät rypäleet

Tempranillo
Riojan yleisin, varhain kypsyvä lajike viihtyy monenlaisilla kasvumailla. Hedelmäisiä, tasapainoisia, aromaattisia, hyvin ikääntyviä punaviinejä.

Graciano
Tempranillon hedelmäisyyttä Riojan punaviineissä täydentävä hapokas rypäle, josta nykyään kiintoisia lajikeviinejäkin. Istutusala kasvussa.

Mazuelo
Tuo Riojan klassisiin sekoiteviineihin tanniinia, happoja ja väriä. Sellaisenaan neutraalin makuinen.

Maturana Tinta
Kasvaa ainoastaan Riojassa. Aromaattisia, hienorakenteisia punaviinejä.

Viura
Riojan yleisin valkoinen rypäle tuottaa kukkean hedelmäisiä, nuorena juotavia viinejä, mutta sopii myös tammitynnyrikypsytykseen.

Designia ja luomuviinejä Elciegossa

Piskuinen Elciego on tyypillistä Riojaa. Hiekkakivestä rakennetun uneliaan kylän profiilia hallitsee kirkontorni. Ilmassa tuntuu merellinen puraisu, mutta taustalla siintävät Cantabria-vuoret pitävät hyytävimmät Atlantin tuulet loitolla. Ollaan Rioja Alavesan sydämessä.

Vaikka päivä on harmaa, titaanilevyistä taiteltu katto välkehtii vaaleanpunaisen, kullan ja hopean sävyissä. Maailmankuulun arkkitehdin Frank Gehryn suunnittelema hotelli Michelin-tason ravintoloineen on Marqués de Riscalin viini­tilan vetonaula ja ylpeys.

Vanhanajan ruututakkiin pukeutunut vientimanageri José Luis Muguiro tuntee tilan vaiheet läpikotaisin.

”Vuosi 2016 oli hieno, sillä saimme upeimman sadon 40 vuoteen. On harvinaista saada tällaisia määriä näin korkealaatuisia rypäleitä, etenkin kun loppukesästä olimme todella huolissamme oikuttelevien säiden vuoksi.”

Rypäleet kerätään käsin. Riscalin tarhoilla on runsaan vuosikymmenen ajan tehty kaikki mahdollisimman luonnonmukaisesti. Osa tarhoista onkin jo sertifioitu luomuksi. Muguiro haluaa, että tilan punaviineissä maistuu juuri tälle alueelle tyypillinen maaperä.

Pehmeitä, kevyitä ja helposti lähestyttäviä viinejä

Muguiro luonnehtii Riscalin tyyliä raikkaaksi, elegantiksi ja helposti lähestyttäväksi. Viinit käyvät läpi malolaktisen käymisen, jonka aikana niiden terävät omenahapot muuttuvat pehmeämmiksi maitohapoiksi. Maitohappobakteerin käynnistämä prosessi tuo viineihin suunmyötäisyyttä ja tekee niistä helpommin lähestyttäviä.

Riojan vanhimpiin lukeutuva viinitalon tarina ulottuu vuoteen 1858. Espanjaa 1930-luvulla runnelleesta sisällissodasta huolimatta Riscal-viinien kaikki vuosikerrat ovat säilyneet tallessa kellarissa. Tämän päivän huolet siintävät toisaalla.

”Pääviinintekijämme Francisco Hurtado de Amézagan mukaan ilmastonmuutos näkyy siinä, että rypäleiden siemenet ja hedelmäliha eivät välttämättä enää kypsy samaan aikaan, jolloin oikean sadonkorjuuhetken määrittely on entistä vaikeampaa.”

Muguiron mielestä Riojassa puhaltavat muutenkin uudet tuulet.

”Viinien jaottelu tammitynnyri- ja pullokypsytyksen keston mukaan crianza-, reserva- ja gran reserva -viineihin on haastettu. Nyt halutaan muutosta, uusia kategorioita riojalle. Single vineyard -ajattelu on nousussa.”

Perinteisiä viinejä Harossa

Riojan viinipääkaupunkiin Haroon vuonna 1877 perustettu Bodegas López de Heredia on alueen perinteikkäimpiä viinitaloja ja viininharrastajien vankkumaton suosikki. Kuluttajien keskuudessa Lópezin viinitalo tunnetaan myös Viña Tondonia -nimellä. Se viittaa tilan tunnetuimpaan viinitarhaan, jonka alkuperäiset köynnökset istutettiin 1913–14. Tarhoilla kasvaa Tempranilloa, Gracianoa, Garnachaa, MazueloaViuraa sekä Malvasiaa.

Lópezin viinit käyvät yhä perinteiseen Rioja-tyyliin kookkaissa amerikkalaisissa tammisammioissa. Sammioista ne siirtyvät kypsymään pienempiin tynnyreihin jopa vuosikymmeniksi. Tilan todellinen harvinaisuus onkin oma tynnyrinvalmistamo, jossa yksi mies valmistaa ja huoltaa käsin kaikki tilan tynnyrit. Niitä on satojen metrien pituisilla labyrinttimaisilla käytävillä peräti 14 000.

Perinteikkyys näkyy myös kellarilämpötilasta huolehtimisessa. Sitä ei valvota koneellisesti, vaan luonnollinen viilennys pitää huolen lämpötilasta ja kosteustasapainosta.

”Syksyisin viilennämme kellarin samalla tavoin kuin 1800-luvun lopussa, eli avaamme ovet. Tätä varten tilan perustaja Rafael López de Heredia y Landeta rakennutti kellarin uloskäynnin lokakuussa dominoivan tuulen suuntaan”, vientijohtaja María Vicente kertoo.

Yksi tarha, yksi tunnistettava viini

Tynnyrikypsytyksen korostuneesta roolista huolimatta Lópezin tuotantofilosofia lähtee siitä, että viinit tehdään jo tarhalla. Avainasemassa on tällöin rypäleiden laadun ohella kunkin tarhan piirteiden esiintuominen.

Neljä terroiriltaan (kasvuympäristöltään ja -olosuhteiltaan) erilaista tarhaa tuottavat erilaisia viinejä, joten viinit nimetään tarhojensa mukaan. Käytäntö on varsin poikkeuksellinen sekoittamista suosivassa Riojassa, jossa single vineyard -ajattelu vasta nostaa päätään.

Myös ”yksi tarha, yksi viini” -ajatukseen perustuva terroir-käsitys poikkeaa totutusta. Kun terroirilla tyypillisesti ymmärretään kasvuympäristön muuttuvia olosuhteita, López haluaa tarhaviiniensä maistuvan tunnistettavilta.

Tehtävä on haastava, sillä kasvukausissa on eroja. Niitä korjataankin luonnollisella tavalla, sekoittamalla satovuoden viiniin toista saman tarhan viiniä aiemmalta vuodelta. Käytäntö muistuttaa vuosikerrattomien vakiosamppanjoiden valmistusta. Siinäkin satovuoden viiniä täydennetään reserviviinillä, jotta lopputuote maistuisi vuodesta toiseen samanlaiselta.

Riojan viinit

  • Rioja on Espanjan ja maailman tunnetuimpia viinialueita. Maan pienimpiin kuuluva, 300 000 asukkaan itsehallintoalue on vuosittaisella noin 300 miljoonalla viinilitrallaan Espanjan suurin viinintuotantoalue.
  • Rioja on tunnettu erityisesti laadustaan, jota valvoo erillinen toimielin Consejo Regulador. Alueen viineistä noin 85 prosenttia on punaisia. Valkoviinejä on 10 prosenttia ja loput ovat roseeviinejä ja cavaa.
  • Riojan alueella on noin 550 viinintuottajaa ja yli 18 000 viininviljelijää. Käytännössä jokainen paikallinen on siis kytköksissä viiniin – työskentelemällä viinin parissa tai tuntemalla jonkun, joka tekee niin. 
  • Riojan viinit ovat tarkasti valvottuja aina viljelystä rypäleiden laatuun ja viinin valmistamiseen. Esimerkiksi punaisten rypäleiden määrä hehtaaria kohti ei saa ylittää 6 500:aa kiloa vuodessa.
  • Viinien kypsytysajat on määritelty nuoria viinejä (vino joven) lukuun ottamatta: Crianzan pitää olla vähintään vuosi tynnyrissä ja muutama kuukausi pullossa. Reservalta vaaditaan vähintään 3 vuoden kypsytys, josta minimissään 1 vuosi tynnyrissä. Gran Reservan on oltava vähintään 2 vuotta tynnyrissä ja 3 vuotta pullossa.

Teksti Sanna Pöyry, Kuvat Juuso Paloniemi
Artikkeli on alunperin julkaistu Etiketti 1/2017

Katso myös