Monipuolinen Veneto

Veneto on Italian tunnetuimpia viinialueita, jossa kukoistaa pitkät viininviljelyperinteet. Veneton viinit sopivat hyvin suomalaiseen makuun. Etenkin maakunnan täyteläisen pään lämmittävät punaviinit ovat meillä suosittuja, mutta myös kuohu- ja valkoviinit ovat löytämässä paikkansa.

Tuotantomäärältään Italian suurin viinialue käsittää useita ala-alueita ja monipuolisuus näkyy myös valmistuksessa. Alueella tuotetaan niin punaviiniä, valkoviiniä kuin jälkiruokaviiniäkin. Veneton maailmanvalloittajia ovat hedelmäisen raikas kuohuva, prosecco, etenkin pimenevien iltojen nautiskelu- ja juustoviineiksi mainiosti soveltuvat punaiset, amarone ja ripasso, sekä jälkiruokaviinien lippulaiva, recioto.

Veneton persoonalliset punaviinit

Veneto on poikkeuksellisen monipuolinen punaviinintuottaja. Maakunnan viinien kirjo ulottuu kevyen marjaisasta bardolinosta aina täyteläiseen amaroneen, joka kuuluu viinimaailman muhkeimpiin nautiskeluviineihin. Niiden väliin mahtuu paljon viinityylejä, joten Veneto täyttää vaativankin viininystävän tarpeet.

Veneto tuottaa yhdellä viinialueella koko punaviinin täyteläisyysasteiden kirjon. Viineissä on kauttaaltaan jotain tunnistettavan venetolaista, mikä juontuu pitkälti maakunnan persoonallisista rypälelajikkeista. Viinien tyylistä vastaa ennen kaikkea Corvinan, Molinaran ja Rondinellan muodostama rypälekolmikko, joka on muualla äärimmäisen harvinainen.

Veneton punaviinit ovat mainioita ruokaviinejä, joista löytyy vaihtoehtoja herkun kuin herkun pariksi. Kevyemmän pään venetolaiset sopivat viilennettyinä vaikka kalalle. Tuhti amarone taas säestää erittäin voimakasmakuisia ruokia, jopa sinihomejuustoa.

Tärkeimmät punaviinien alueet ovat Veronan lähistöllä sijaitsevat Bardolino ja Valpolicella. Bardolinon viinit ovat kevyitä, mutta Valpolicellassa Veneton tyylien kirjo näkyy koko laajuudessaan.

Kevyet venetolaiset ovat mainioita ruokaviinejä

Venetossa tuotetaan paljon kevyitä ja keskitäyteläisiä punaviinejä. Keveydellä on etunsa, sillä kevyehkö punaviini toimii usein ruokapöydässä paremmin kuin muhkean suuntäyteinen viini.

Kevyemmän pään venetolaisia tulee ennen kaikkea Bardolinosta sekä osin Valpolicellan alueelta. Perustason valpolicellaviini on perinteisesti kevyt, vaikka nykyisin moni tuottaja tekee sen täyteläiseksi. Kevyitä venetolaisia tehdään myös maakunnan muissa osissa, joissa viiniin saatetaan käyttää esimerkiksi hedelmäistä Merlot-lajiketta.

Punaviinin keveys yhdistettynä Venetolle tyypilliseen hapokkuuteen on ruokapöydässä hyvä ominaisuus. Kevyt viini ei peitä ruoan makuja, joten sen voi yhdistää monipuolisesti erilaisiin ruokiin kuten kasviksiin, pastaan, pizzaan ja kevyempiin liharuokiin. Viinin hapokkuus antaa ryhtiä ja raikastaa kokonaisuutta.

Kevyt tai keskitäyteläinen punaviini toimii mainiosti jopa paistetun tai grillatun kalan kanssa. Kevyehkö punaviini maistuu parhaalta, kun se tarjotaan hieman viilennettynä eli noin 15-asteisena. Viiniä voi jäähdyttää jääkaapissa 20 minuuttia ennen tarjoamista.

Muhkeat amarone ja ripasso

Veneton viinien täyteläisestä tyylistä vastaavat Valpolicellan alueen viinit. Alueella tehdään erilaisia viinityyppejä, mutta etenkin Valpolicellan perinteisellä ydinalueella tehdyt classicoviinit sekä perusviinejä tiukempia vaatimuksia seuraavat superioreviinit saattavat olla täyteläisiä.

Veneton viinien täyteläisyysennätys menee kuitenkin amaronelle. Amarone della Valpolicella -merkinnällä varustetut viinit tehdään kuivatuista rypäleistä, joissa on tavallisia rypäleitä enemmän makua, aromia ja sokeria. Tuloksena on muhkea ja runsasalkoholinen viini. Lue 10 syytä rakastua amaroneen.

Amarone on paitsi Veneton täyteläisin myös kallein viinityyppi. Rypäleiden kuivaaminen vähentää niistä saatavan viinin määrää, mikä kasvattaa hintaa. Lisäksi amarone tehdään pääsääntöisesti käsityönä, yleensä alueen parhaiden tarhojen rypäleistä.

Amaronen sivutuotteena syntyy aavistuksen kevyempi ripasso, jonka valmistuksessa hyödynnetään amaronen valmistuksesta jääneet rypäleiden kuoret. Kun ripasso käytetään toiseen kertaan amaronekuorien kanssa, se saa makuunsa runsautta ja kypsää hedelmäisyyttä.

Monen mielestä amaronet ovat jo niin täyteläisiä, että niiden yhdistäminen ruokaan alkaa käydä vaikeaksi. Amarone on siksi paikallaan voimakkaiden juustojen kanssa sekä sellaisenaan nautiskeluviininä. Juustojen ohella amarone löytää luontevimmin paikkansa tuhtien liharuokien, esimerkiksi riistan parina.

Astetta kevyempi ripasso on helpompi yhdistettävä. Se on hyvä täyteläisten makujen yleisviini, joka käy esimerkiksi tuhtien pastojen, paahdetun tai grillatun lihan sekä kevyempien juustojen pariksi.

Amaronea ja ripassoa voi viilentää hieman ennen tarjoilua. Noin 18-asteisena viinin korkea alkoholipitoisuus ei nouse liikaa esiin, joten maku tuntuu tasapainoisemmalta kuin huoneenlämpöisessä viinissä. Lisäksi viinit kannattaa avata hyvissä ajoin hengittämään, jotta niiden aromit ehtivät aueta.

Suositut proseccot

Kuohuviineille riittää aina ystäviä, joten ei ole ihme, että yksinkertainen ja hedelmäinen kuohuva prosecco on ollut viime vuosina suosittu maailmalla. Viini sopii mutkattomaksi aperitiiviksi ja maljajuomaksi. Prosecco on aiemmin ollut myös sen rypäleen nimi, josta viini valmistetaan, mutta vuodesta 2009 lähtien lajiketta on kutsuttu nimellä glera.

Glera-rypäleelle on tyypillistä varsin neutraali aromi, joten myös prosecco-viinit ovat usein aromeiltaan yksinkertaisia. Maku vaihtelee täysin kuivasta puolimakeaan. Yleensä viini on kuohuvaa tai ainakin kevyesti kuplivaa, mutta kuohumatonta prosecco-valkoviiniäkin valmistetaan.

Prosecco-nimi viittaa nykyisin vain tuotantoalueeseen, jolla kyseisen nimistä viiniä saa valmistaa. Italiassa Proseccon tuotantoalue löytyy Venetosta Coneglianon kaupungin ja Piave-joen lähistöltä, jossa ilmasto on suhteellisen viileä. 

Raikkaan vivahteikkaat valkoviinit

Veneton valkoviinit olivat maailmalla trendi jo ennen nyt vallalla olevaa proseccobuumia. Suomessa ilmiö on jäänyt pienemmäksi, vaikka myös meillä on huomattu laadukkaat soavet ja pinot grigiot.

Veneton ja koko Italian valkoviinien tyyli on yleensä kuiva, hedelmäinen ja hapokas. Vaikka viinit ovat kevyitä, niissä on ruokapöytään sopivaa ryhtiä ja parhaimmillaan mielenkiintoista vivahteikkuutta. Ne ovat erinomainen valinta kevyen aromikkaiden ruokien, kuten äyriäisten, vaalealihaisen kalan ja kasvisten seuraan.

Pinot Grigio -lajikkeen raikkaat viinit ovat maailmalla selkeä trendi. Lajike on kasvattanut suosiotaan myös muissa viinimaissa kuin Italiassa, joten siitä on alkanut kehittyä samanlainen rypälebrändi kuin esimerkiksi Sauvignon Blancista.

Veneton valkoviinejä pidettiin ennen melko vaatimattomina. Sittemmin kunnianhimoiset tuottajat ovat nostaneet alueen laatua, joten viineissä on uutta sävykkyyttä ja mielenkiintoisuutta. Laadukkaan viinin tekeminen maksaa, sillä esimerkiksi satomäärät ovat massatuotantoa pienempiä. Siksi myös Veneton viineissä saa korkeampaa laatua, kun viinipullon hintaan panostaa hieman enemmän.

Soave kuuluu Italian parhaimmistoon

Veneton valkoviinien lippulaivat tulevat Soaven viinialueelta. Suomessa soave on hieman aliarvostettu viinityyppi, mutta maailmalla laatusoaven hienous on jo huomattu.

Soaven viinit tehdään pääosin Garganega-lajikkeesta, joka antaa viineihin hapokkuutta, hedelmäisyyttä ja lievää bitterisyyttä, jota voisi kuvailla lääkeyrttimäiseksi karvaudeksi. Muita lajikkeita ovat esimerkiksi ChardonnayPinot Bianco ja Trebbiano di Soave.

Soaven viinit ovat tyypillisesti kuivia, melko kevyitä ja hapokkaita. Aromi on hedelmäinen, minkä lisäksi parhaissa viineissä on kiinnostavaa vivahteikkuutta. Sävyihin kuuluvat esimerkiksi manteli, vihreä omena ja sitrukset.

Viinialueen sisällä on rajatumpi Soave Classicon ala-alue, joka on Soave-tarhojen perinteinen ydin. Sen viinejä pidetään perustason soavea laadukkaampina.

Lisäksi soavesta tehdään Italian korkeimpaan DOCG-laatuluokkaan nostettua superioreversiota, jonka laatuvaatimukset ovat perusviinejä tiukemmat ja joka voi kulkea merkinnällä DOCG Soave Superiore. Jos viini tulee perinteiseltä classicoalueelta, merkintänä on DOCG Soave Classico Superiore.

Teksti Thomas Suni, kuva 123RF Stock Photo

Veneton punaisia rypäleitä

Corvina on Veneton arvostetuin lajike, joka saa viineissä kuitenkin seurakseen muita rypäleitä. Lajikkeen tyypillisiä aromeja ovat vadelma, karpalo, manteli, terva ja lääkeyrttisyys. Amaroneen käytettävien rypäleiden kuivaus nostaa esiin mausteiden, marjahillon, luumun ja paahtuneisuuden sävyjä.

Molinara tuottaa yleensä kevyttä ja hedelmäistä viiniä, jonka aromeja ovat esimerkiksi kukat, yrtit ja kirsikka.

Rondinella on neutraalinmakuisia viinejä tuottava rypäle. Lajiketta suositaan sen satoisuuden vuoksi.

Veneton muita lajikkeita on lukematon määrä. Niihin kuuluu italialaisia erikoisuuksia kuten NegraraRaboso ja Rossignola, mutta alueella viljellään myös kansainvälisiä tähtiä kuten Merlot’ta ja Cabernet Sauvignonia.

Veneton valkoisia rypäleitä

Pinot Grigio on punaisen Pinot Noirin bourgognelainen sukulainen, joka tunnetaan kotikonnuillaan Ranskassa nimellä Pinot Gris. Viinit ovat usein persoonallisen aromikkaita. Sävyinä ovat esimerkiksi omena, sitrukset, ruusu, mausteet, manteli, hunaja, öljy ja myski. Italiassa pinot grigio -viinien tyyli on raikas ja yrttinen. Tuhdeimmat ja mausteisimmat pinot gris’t tulevat Ranskan Alsacesta.

Garganega on Veneton perinteinen rypäle ja Soaven alueen päälajike. Sen hapokkaiden ja hedelmäisten viinien aromeja ovat omena, päärynä, manteli ja lievä lääkeyrttimäinen karvaus.

Trebbiano di Soave on Marchen maakunnan tärkein vaalea lajike, joka tunnetaan siellä nimellä Verdicchio. Viinit ovat kirpeän hapokkaita ja usein melko neutraalin makuisia. Aromeja ovat omena, ruoho, meloni, kurkku, limetti, varsiselleri, pähkinät ja yrtit.

Glera on proseccojen päälajike, joka tunnetaan myös Proseccon nimellä. Kotoisin lajike on Friulista. Sitä käytetään kuohuviineissä sekä osin myös sekoiteviineissä hapokkuutta antamassa. Aromeja ovat muun muassa päärynä, omena, ananas, ruusu ja yrtit.

Katso myös nämä