Nousevat viinimaat

Pienet viinimaat kiinnostavat viiniharrastajia, sillä niiden tuotteet antavat mahdollisuuden uusiin elämyksiin. Nouseviin viinimaihin lukeutuvat esimerkiksi Kreikka, Georgia, Kroatia, Slovenia ja Bulgaria. Uudempia tuttavuuksia ovat esimerkiksi Peru ja Uruguay, sekä suosioon nousseet Englanti ja Kanada.

Maailmalla on virinnyt pienempien maiden trendi, mikä näkyy nyt myös Suomessa.

Pienten viinimaiden suosio on lähtenyt nousuun. Alkon hyllyille onkin tullut viime aikoina paljon mielenkiintoisia uutuuksia nousevista viinimaista. 

Euroopan ulkopuolisia viinimaita kutsutaan usein uudeksi maailmaksi. Osuva termi Euroopan omille uudistuville maille voisikin olla ’uusi vanha maailma’. Nousevat viinimaat tarjoavat tuotteita, joissa historialliset piirteet yhdistyvät laatuun ja kansainvälisiin vaikutteisiin.

Perinteisiä viinimaita yhdistävät viinien ryhdikäs rakenne ja suhteellisen hillitty täyteläisyys, mitkä toimivat hyvin ruokapöydässä. Kiinnostus maiden ruokakulttuureja kohtaan nostaa viinien suosiota, mutta näistä viineistä saa uusia yhdistelmiä myös tutummille ruoille.

Ennen monet nousevista maista keskittyivät viennissä massaan ja viinien tyyli saattoi olla kansanvälisille kuluttajille erikoinen, mutta nyt panostus laatuun luo tasokkaita tuotteita. Viineissä tuntuu kansainvälinen ote, mutta niissä on myös autenttisuutta ja persoonallisuutta.

Viinejä Kreikasta ja Georgiasta

Monituhatvuotisen viinihistorian Kreikka tunnetaan laadukkaista puna- ja valkoviineistä, joissa perinteet yhdistyvät moderneihin valmistusmenetelmiin. Jännittävyyttä antavat omintakeiset lajikkeet, joiden aromit tuovat vaihtelua tutumpien rypäleiden rinnalle. Nyt suosittuja ovat esimerkiksi vaalea, mineraalinen Assyrtiko ja punainen, aromikas Xinomavro.

Georgia on toinen erittäin vanha viinimaa, sillä sen perinteet ulottuvat jopa 8 000 vuoden taakse. Kansainvälisesti maan viinit ollaan vasta löytämässä. Suosiota siivittää innostus alkuviinejä kohtaan. Alkuviinit ovat viinejä, jotka saavat tekeytyä itsekseen, jopa täysin ilman lisäaineita. Georgian viinit poikkeavatkin verrokeista, sillä modernin tekniikan sijaan maassa suositaan historiallisia menetelmiä, kuitenkin laatua vaalien.

Georgian erityispiirre ovat kvevri-astiat, joita osa maan tuottajista edelleen käyttää. Viini valmistuu rypäleiden kuorien, siementen sekä joskus jopa rankojen kanssa munanmuotoisessa savi- tai betonisammiossa. Menetelmä antaa paljon luonnetta etenkin valkoviineihin.

Suosiotaan kasvattaa nyt myös esimerkiksi Kroatia, joka on saanut nostetta matkailijoiden löydettyä maan monipuoliset viinit. Takana kurkkii naapurimaa Slovenia, joka tunnetaan nykyisin korkean laatuluokan tuotteistaan.   

Raikkaat ja vivahteikkaat viinit Englannista ja Kanadasta

Kaikilla viinimailla ei ole tuhatvuotisia perinteitä. Englanti ja Kanada ovat tuottajia, joiden viinit ovat nousseet vasta hiljan suosioon. Maita yhdistää viileys sekä sen mahdollistama raikas ja vivahteikas viinityyli.

Englanti tunnetaan perinteisellä menetelmällä valmistetuista kuohuviineistä, jotka vetävät monen mielestä vertoja samppanjalle. Etelä-Englannin ilmasto muistuttaa Champagnen maakunnan viileitä olosuhteita. Tyyli on hapokas ja tuoreen hedelmäinen, mutta viineissä on myös runsautta, joka kantaa ruokapöydässä.

Kanada tunnettiin pitkään hienostuneista jääviineistä, jotka ovat jäätyneistä rypäleistä valmistettuja jälkiruokaviinejä. Nyt mainetta niittävät myös laadukkaat kuohuviinit sekä tyylikkäät valko- ja punaviinit.

 

Teksti Lasse Pakarinen Kuvat iStock

Alkon valikoimassa

Alkoon tulee viinejä noin 40 eri maasta.

10 suurimman ja tutuimman ohella valikoimassa on siis viinejä myös lähes 30 pienemmästä maasta. Näistä nousevista viinimaista tulee noin 130 tuotetta.

Lue myös muista viinimaista