Viinin väärentäminen houkuttaa huijareita

Alkoholintarkastuslaboratoriota (ACL) vuoteen 2014 asti johtanut ja kansainvälisessä viinijärjestössä (OIV) pitkään toiminut dosentti Pekka Lehtonen muistaa pitkän uransa varrelta useita julkisuuteenkin nousseita viiniväärennöstapauksia; omakohtaista kokemusta hänellä ei väärennetystä viinistä kuitenkaan ole.

”Uskon, että Suomen ja muiden Pohjoismaiden laadunvalvonta ja testaus sekä niihin liittyvä yhteistyö toimivat ennaltaehkäisevästi”, Lehtonen sanoo ja viittaa muun muassa Alkon Laadunvalvonnan ja Alkoholintarkastuslaboratorion (ACL) aistinvaraiseen ja kemialliseen testaustoimintaan. ”Useimmiten perusanalyysit riittävät osoittamaan juoman aitouden, jos autenttinen juoma on mukana vertailussa.”

Viinin väärentämisen kohteena viinin laatu ja alkuperä

Viinin väärentämisessä on yleensä kyse viinin laadusta tai alkuperästä. Tyypillinen tapa toimia on tarjota ostovaiheessa aitoa tuotetta ja toimittaa sitten väärennetty erä. Näin toimitaan etenkin arvoviinien kohdalla.

Lehtosen mukaan myös edullisemman viinin kohdalla huijaus on mahdollinen.

”Silloin pelataan volyymeilla. Muutama vuosi sitten halvempaa espanjalaista roseeta myytiin kalliimpana ja laadukkaampana ranskalaisena. Tuolloin väärennettiin alkuperätodistuksia ja etikettimerkintöjä. Kun kyse oli 10 miljoonan pullon erästä, kaksinkertaisella hinnalla rikolliset olisivat käärineet miljoonavoitot.”

Suomessa juomien laatua valvotaan 

Viiniväärennös on ongelma tuottajan maineelle. Pahimmillaan aidon viinin hinta laskee, kun kuluttajat pelkäävät väärennöstä. Terveydelle väärennetty viini ei todennäköisesti ole vaaraksi.

”Viinien kohdalla haitta on lähinnä taloudellinen – ja lisäksi tulee huijauksesta aiheutuva harmitus. Erilaiset taudinaiheuttajat eivät onneksi viihdy viinissä, joten terveyshaitan mahdollisuus on pieni. Väkevien juomien kohdalla tilanne on toinen. Jos juoma on tislattu väärin, vaarana on myrkyllisen metanolin rikastuminen lopputuotteeseen. Siitä voi aiheutua näön menetys tai vieläkin vakavampia seurauksia”, Lehtonen sanoo.

Väärennöksiä vastaan suojaudutaan myös entistä tehokkaammin. Esimerkiksi Alko on vastikään löytänyt Euroopasta analyysikumppanin, jolle tuotteita voidaan lähettää aitoustutkimukseen. Heidän avullaan saattaa olla mahdollista tunnistaa myös viiniväärennöksiä.

Tunnettuja viinihuijauksia

Heikkolaatuisesta viinistä Brunello di Montalcinoksi

Toscanassa paljastui vajaa kymmenen vuotta sitten huijaus, jossa heikkolaatuista viiniä yritettiin myydä arvostettuna Brunello di Montalcino -punaviininä tekaistujen alkuperätodistusten avulla. Huijari oli jopa toiminut useiden suurten viinintuottajien neuvonantajana.

Huijaus paljastui, kun Montalcinon alueen viinintuottajat alkoivat ihmetellä markkinoille ilmaantunutta harvinaisen suurta viinin määrää. Miehen hallussa oli myös yli 2 000 väärennettyä alkuperätodistusta.

Tässä tapauksessa väärennetty viini ei päätynyt kuluttajien käsiin. Sen estivät Brunelle di Montalcinon tiukat tuotantovaatimukset. Viinin vaadittu kypsytysaika ennen myyntiä on viisi vuotta ja väärennetty viini oli vielä jälleenmyyjien hallinnassa.

Viinihuijaus, joka sekoitti amerikkalaiset viinipiirit

Uutisiin päätyi myös indonesialaislähtöinen Rudi Kurniawan, joka hurmasi amerikkalaiset viinipiirit 2000-luvun alussa. Kurniawania pidettiin varakkaan teollisuussuvun perijänä, todellisuudessa perheellä oli rikollinen tausta. Kurniawan hankki huutokaupoista arvokkaita vuosikertaviinejä ja hankki mainetta keräilijänä. Kartutettuaan kokoelmaansa hän alkoi myydä viinejään muhkealla voitolla. Todellisuudessa Kurniawan oli väärentänyt viinejä vaihtamalla halpoihin viinipulloihin arvopullojen etikettejä ja myynyt pullot eteenpäin.

Kurniawanin huijaus paljastui, kun ranskalainen arvoviinien valmistaja Laurent Ponsot huomasi, että katalogissa oli tarjolla hänen sukutilansa 1940–70-lukujen burgundia – ainoa vain, että juuri tuota viiniä oli alettu valmistaa vasta 1980-luvulla. Kurniawan päätyi telkien taakse ja uhreille määrättiin kymmenien miljoonien dollareiden korvaukset. Jerry Rothwell ja Reuben Atlas tekivät Kurniawanista vuonna 2016 dokumenttielokuvan Sour Grapes.

Teksti Päivi Laakso, kuva iStock