Elina Vikman ja Martti Järvi hurahtivat mehiläistarhaukseen
Mehiläistarhaajat Elina Vikman ja Martti Järvi saavat elannon ja iloa luonnosta. Omassa pihapiirissa valmistuu artesaanihunajaa, kosmetiikkaa ja kynttilöitä.
Mehiläiset surisevat ympärillä, mutta Elina Vikman ja Martti Järvi ovat suojautuneet pistoilta valkoisilla haalareilla ja hupuilla.
”Pistoilta on kuitenkin vaikea välttyä kokonaan. On yllättävää, kuinka hyvin mehiläiset kykenevät pistämään suojavarusteiden läpi”, Vikman sanoo.
Vikman ja Järvi tarhaavat mehiläisiä Rudanmaalla lähellä Poria.
”Tarhalla kiireet alkavat pikkuhiljaa keväällä. Ensimmäiset hunajasadot saamme juhannuksen tietämillä ja toiset elokuun alussa”, Järvi kertoo.
Hunajan tuotanto on Vikmanin, Järven ja mehiläisten yhteispeliä. Mehiläiset tekevät varsinaisen työn, keräävät kukista meden, kuivattavat sen ja lisäävät mukaan tärkeät entsyymit.
Sen jälkeen on Vikmanin ja Järven vuoro. Kesän aikana he käyvät läpi tarhan satakunta pesää ja keräävät niistä noin 3000 kiloa hunajaa talteen.
”Mehiläisten kanssa puuhaillessa syntyy kiva fiilis. Saa liikkua luonnossa, pitää välillä vähän taukoa ja rauhoittua kauniiden maisemien äärellä. Puhdas, rauhallinen ympäristö vaikuttaa mehiläistenkin viihtyvyyteen”, Vikman kertoo.
Ensiksi kuoritaan mehiläisvaha valmiin hunajan päältä. Sen jälkeen hunaja lingotaan, siivilöidään ja purkitetaan. Mehiläisten tarhaaminen on Vikmanille ja Järvelle elämäntapa, jossa työ ja ilo paiskaavat kättä.
Inspiraatio lähti luonto-ohjelmasta
Aina Vikman ja Järvi eivät kuitenkaan ole hoitaneet mehiläisiä. Kymmenisen vuotta sitten Järvi työskenteli mainos- ja sisustusvalokuvaajana, Vikman teki kuvausjärjestelijän töitä.
”Emme tuolloin tienneet mehiläisistä mitään. Sen sijaan olimme jo pidemmän aikaa ajatelleet, että haluaisimme viettää enemmän aikaa maalla. Että kannattaisi varmaan keksiä ja opetella työ, joka sen mahdollistaisi”, Vikman kertoo.
Sitten kävi niin kun usein käy: tuntui siltä, että kohtalo olisi astunut peliin. Kun Järvi ajeli Porista kohti Helsinkiä, hän sai inspiraation radiosta.
”Kuuntelin luonto-ohjelmaa, missä juteltiin kiinnostavasti mehiläisten hoitamisesta. Siinä hetkessä se alkoi kuulostaa touhulta, jossa on sekä järkeä että ideaa”, Järvi kertoo.
Järvi soitti jo tien päältä kotiin. Ehkä mehiläisten hoitaminen voisi olla kaivattua vastapainoa urbaanille elämälle ja hektiselle mediatyölle.
”Elinalla on kiva tapa innostua uusista ajatuksista. Kun saavuin kotiin, hän oli jo ottanut selvää, mitä mehiläisten hoitoon tarvitaan ja missä alaa voi opiskella”, Järvi nauraa.
”Haluamme oppia uutta ja kehittyä”
Vikman ja Järvi aloittivat kaksivuotisen mehiläistarhaajan ammattitutkinnon Mustialassa vuonna 2015. Koulussa opiskeltiin siivekkäiden biologiaa, hoitotapoja ja mehiläistuotteiden valmistusta.
”Mehiläiset tuovat meille elannon, se riittää. Haluamme kasvaa yrityksenä vain sen puitteissa, mitä pystymme kahdestaan tekemään”, Järvi linjaa.
Yrityksen kotipesänä toimii Rudanmaan kylässä sijaitseva Järven isovanhempien kotitalo. Vanha navettarakennus toimii varastona, entinen kyläkauppa tuotantotilana.
Pariskunta on rakentanut mehiläisten ympärille tuoteperheen, johon kuuluvat hunajan lisäksi erilaiset luonnonkosmetiikkatuotteet ja mehiläisvahakynttilämallisto.
”Toiminnan kasvattamisen sijaan pyrimme jatkuvasti oppimaan tekemisistämme, kehittymään ja keksimään uusia ideoita”, Vikman jatkaa.
Eri kukkien mesi antaa hunajalle erilaisen vivahteen
Vikmanin ja Järven hyppysissä syntyy artesaanihunajaa, jossa tuotteen alkuperällä on merkitystä.
”Tuotamme erilaisissa ympäristöissä eri makuisia metsäkukka-, puutarhakukka- ja niittykukkahunajoita. Purkin merkinnöistä selviää alkuperä tarhapaikan tarkkuudella ja samoin se, onko hunaja alkukesän vai loppukesän kukista”, Vikman kertoo.
Iltateellä voi miettiä, että juuri tämän hunajan ovat tuottaneet puutarhakukissa ruokailleet mehiläiset porilaisella asuinalueella tai sitten noormarkkulaisissa metsäkukissa pörisseet siivekkäät. Eri kukkien mesi antaa hunajalle erilaisen vivahteen.
”Samassakin ympäristössä tuotettu hunaja voi kuitenkin maistua eri vuosina erilaiselta. Lopputulokseen vaikuttavat koko kesän sääolot ja mehiläispesien kehitys. Niistä riippuu missä kukissa mehiläiset kesän aikana vierailevat”, Vikman kertoo.
”Käytämme hunajaa aina ja kaikkialla”
Pariskunta käyttää hunajaa myös ruonvalmistukseen. Hunaja on ollut aina keskeinen elementti Vikmanin ja Järven keittiössä.
”En oikeastaan tiedä, mihin hunajaa ei voisi ruoanlaitossa käyttää. Rajoitteena taitaa olla vain mielikuvitus”, Vikman miettii.
”Alussa olimme sen verran innokkaita kauppiaita, että jo joulun jälkeen hunaja oli loppu omastakin ruokakaapista. Siitä viisastuneina jemmaamme nykyään muutamia purkkeja omaan käyttöön”, Järvi nauraa.
”Käytämme hunajaa aina ja kaikkialla. Aamupalalla hunaja maustaa puuroa, smoothieta tai paahtoleipää. Hunajalla saa myös ruokiin kauniin paistopinnan”, Järvi sanoo.
Mikään ei silti vahvista sääntöä yhtä hyvin kuin poikkeus. Se pätee myös vannoutuneen hunajapariskunnan ruokapöytään.
”Hernekeitossa hunajaa emme ole kuitenkaan vielä kokeilleet”, Järvi tuumii.
”Eikä kyllä tarvitsekaan kokeilla”, Vikman nauraa.
Teksti Juho Paavola, kuvat Elma B.
Keitä
Mehiläisiä Satakunnassa hoitava pariskunta, jolla on oma yritys Mehiläisfarmi Elma B.
Motto
”Mehiläinen on ihmisen paras ystävä.”
Mehiläistarhurit Instassa
@elmabfi
