Askartelija Helmi Hytti: viinipullon korkit uusiokäyttöön

Aivan tavalliseksi ravintolaillaksi sitä ei parhaalla tahdollakaan voi sanoa. Kun lasku oli maksettu, nuoripari astui LiV-ravintolan ovesta Tampereen kaduille vanhoja viinipullonkorkkeja täysi jätesäkki olallaan.   

"Heillä oli pöytien koristeena lasipurkkeja, joissa oli korkkeja. Kuolasin niitä sillä silmällä, että voi kun saisin siitä käsityömateriaalia", Helmi Hytti kertoo.  

Hytti on Helsingissä asuva 27-vuotias arkkitehti, joka harrastaa monipuolisesti käsitöitä. Harrastaminen tosin alkaa olla sanana melko lievä, sillä kuluvana syksynä hänet on nähty jopa kisaamassa Mestaritekijät-televisiosarjassa. Siinä kädentaitojen ammattilaiset kisaavat näppäryyttä vaativissa tehtävissä. Mennään kuitenkin hetkeksi vielä ajassa taaksepäin Tampereelle.  

Ravintolassa Helmi mainitsi käsityöharrastuksestaan ja huomaamistaan korkeista tarjoilijalle. Tämä innostui ja kertoi, että korkkeja olisi kellarissa jätesäkillinen. Olihan parempi ratkaista kierrätysongelma heti kuin makuuttaa korkkeja ravintolan kellarissa.  

"Kun lähdimme ravintolasta säkki olalla, mieheni oli varmaan tosi innoissaan. Tosin hän on alkanut erikoisiakin materiaaleja keräillessäni vakuuttua, että lopulta saan niistä jotakin myös aikaiseksi", Helmi Hytti nauraa.  

Otan ideoita ja sovellan itse 

Helmi on harrastanut käsitöitä koko ikänsä. Hän kasvoi Helsingissä, missä jo ala-asteikäisenä alkoivat tulla tutuksi espoolaisen Gräsan käsityökeskuksen askartelu- ja käsityökurssit.  

Pitkään Helmi harrasti myös joukkuevoimistelua.  

"Se oli vaativaa ja aikaa vievää. Lopetin voimistelun, jotta pystyin paremmin keskittymään myös muihin asioihin, joista tykkään. Kuten käsitöiden tekemiseen."  

Lukioikäisenä Helmi harkitsi ammattia käsityöalalta, mutta totesi, ettei hauskaa harrastusta kannata pilata tekemällä siitä työtä. Hän lähti Tampereelle opiskelemaan arkkitehdiksi, ja nykyisin hän työskenteleekin Schauman Arkkitehtien Helsingin konttorilla. Arkkitehdin työ on ajattelua, soveltamista ja piirtämistä, mutta siinä on myös jotakin samaa kuin käsitöissä.  

"Minulle käsityöt eivät yleensä ole taidetta, vaan jotakin hyvin käytännönläheistä. On asia tai tarve, johon tarvitsen esineen ja teen sen. En tykkää kopioida toisten ideoita sellaisenaan, mutta voin etsiä inspiraatioita sekä tekniikoita ja soveltaa niitä sitten omalla tavallani", hän sanoo. 

Käsityöläisenä Helmi on itseoppinut, joskin erilaisia kansanopiston kursseja hän on käynyt useita. Kansanopisto saa häneltä suuren kiitoksen.  

"Tuon pöydän, jonka päällä nyt naputat tietokonetta, olen tehnyt isosta mäntylankusta Tampereen työväenopistossa. Pöytä on yksinkertainen, mutta harvalla on kotonaan tiloja tai välineitä, joilla tällaisia käsitöitä voisi tehdä. Kurssilla projektit tulee myös tehtyä valmiiksi."   

Italia opetti viinien makuun 

Vuosien varrella Helmi Hytti on tottunut käsittelemään lähes kaikkia materiaaleja, erilaisilla tekniikoilla.  

"Tein vanhaan asuntoomme makrame-solmutekniikalla verhot, jollaisia en ollut ennen nähnyt. Olen käyttänyt projekteihini monia eri tekniikoita, mutta ainakin betoni on toistaiseksi jäänyt kokeilematta."   

Yksi lempimateriaaleista on vanhat viinipullon korkit. Helmi löysi ne vanhempiensa ansiosta. He harrastivat viinejä ja alkoivat tyttären pyynnöstä panna korkkeja talteen. Kun vanhemmat sitten juhlistivat yhdessä 50-vuotissyntymäpäiviään, tytär askarteli heille korkeista suuren yhteisen lasinalusen.  

"Itse en nuorempana voinut edes sietää viiniä. Vasta vaihto-opiskeluaikanani Italiassa opin pitämään siitä, koska hyvää viiniä oli jatkuvasti tarjolla, ja se kuului olennaisesti yhteen hyvien ruokien kanssa."  

Erityisesti Helmi pitää punaviinipullojen korkeista. Niissä viini on antanut korkin pintaan kauniin sävyn, joka puolestaan luo vivahteikkuutta valmiin käsityön ilmeeseen.  

"Samppanja- ja kuohuviinipullojen korkeista en sen sijaan juurikaan pidä. Ne ovat muotonsa vuoksi aika hankalia leikata ja käyttää." 

Kellarista kohti uutta elämää 

Kun Helmi työstää korkkeja, tärkeimmät työkalut ovat korkkien halkaisemiseen tarvittava pieni rautasaha sekä pora. Sen avulla Helmi poraa reiät metallilangalle, joka pitää korkit yhdessä.  

"Myös liimaa voi käyttää, mutta sitä ennen työn käyttötarkoitus on tiedettävä. Pannunalusessa ei toimi liima, joka ei kestä kuumuutta, vaan kiinnitys on parempi tehdä langalla."  

Käsityömateriaalina korkki on kaunis. Helmi Hyttiä miellyttää ylipäätään erilaisten puumateriaalien tuoma lämpö. Tärkeää on myös tarina ja ajatus käsityön takana. Korkki on kasvanut ensin tammessa, jonka jälkeen se on kerätty. Sitten korkki on työstetty esteeksi, joka on auttanut kypsyttämään niin ikään luonnon omassa maaperässä versoneen viinin herkkusuiden kielelle sopivaksi sosiaaliseksi eliksiiriksi.  

Tehtyään työnsä korkki on päätynyt mustassa jätesäkissä ravintolan kellariin. 

”Pidän todella paljon luonnon materiaaleista ja kierrätysmateriaaleista. Tuntuu kivalta, että voin antaa korkille tai jollekin muulle materiaalille lisää käyttöikää käsityön avulla", Helmi Hytti sanoo. 

Teksti ja kuvat Juho Paavola