Raija Kivimetsä on villinä villiyrtteihin

Rakastan ruokaa, sanoo hortoilun eli villiyrttien asiantuntija Raija Kivimetsä ja hymyilee: 

"Haluan syödä hyvää, hoitavaa, luonnollisista raaka-aineista valmistettua ruokaa”.  

Kivimetsälle kaikki lähtee mahdollisimman puhtaista, luonnollisista ja villeistä raaka-aineista.  

Hän on villiyrttikouluttaja, joka harrastaa kokkaamisen lisäksi reseptiikkaa ja suosii kaikessa kotimaista: paljon villiyrttejä, sieniä, marjoja ja kalaa.  

”Suomessa meillä on se onni, että varhaisesta keväästä aina loppusyksyyn asti saamme satoa omasta maastamme. Voimme kerätä ja säilöä marjoja, sieniä ja villiyrttejä pakastimeen ja kuivuriin, hapattaa ja säilöä niitä talvenkin varalle.” 

”Luomu on ideologiani. Se on minulle tärkeä paitsi ihmisten hyvinvoinnin myös maapallon hyvinvoinnin takia. Kokkaan paljon välimerellisen ja etenkin kreetalaisen ruokavalion mukaan, mutta tietysti sovellan sitä meidän suomalaisiin raaka-aineisiin.”  

Raijan keittiössä lotrataan oliiviöljyllä ja kokeillaan uusia reseptejä 

Raijan Australiasta tuoma butterfly pea -tee muuttuu aluksi turkoosiksi, sitten tummansiniseksi. Hän hymyilee. 

”Olen huomannut, että minulle sopii hyvin läträtä oliiviöljyn kanssa ja käyttää sipulia, valkosipulia ja tomaatteja, kasvispainotteista ruokaa. Tällaisella ruokavaliolla: aidoilla mauilla ja niihin yhdistetyllä villeydellä pysyn hyvässä kunnossa.” 

Raijan tulee vietettyä keittiössä paljon aikaa paitsi kokkaillen myös uusia reseptejä kokeillen. Välillä tulee hienoja onnistumisia kuten vuohenputkipiirakka, josta on tullut yksi Kivimetsän pidetyimmistä resepteistä.  

Välillä kokeilut eivät oikein osu kohdalleen.  

”Tyttärieni vielä asuessa kotona he olivat parhaat raatilaiset kokeiluilleni. Kun kuului ”Mitäs tää nyt on?” tiesin, ettei tätä uutuutta tehdä toista kertaa”, Kivimetsä sanoo huvittuneena. 

Luottoreseptinsä itämaiset nokkosletut Kivimetsä kehitti vaihteluksi nokkoslettuihin.  

”Nokkosen maku on aika mineraalinen, maanläheinen, joten mielestäni reseptiin sopivat hyvin juustokumina ja kookosmaito. Ne taittavat nokkosen makua ja yhdessä nokkosen kanssa synnyttävät ohukkaisiin maukkaan harmonian.” 

Nokkosohukkaiden kanssa Kivimetsälle maistuu minttu- tai lakritsitee.  

Osa villiyrteistä omasta pihapiiristä 

Osan vuodesta Raija Kivimetsä asuu maaseudulla Rääkkylässä.  

”Ostin yhdeksän vuotta sitten Rääkkylästä tädilleni Siirille kuuluneen, 1940-luvulla rakennetun talon. Siitä on tullut piilopirttini. Minulla on puolitoista hehtaaria maata, jossa kasvatan marjoja, kasviksia ja hedelmäpuita sekä paljon yrttejä. Pihapiirissäni kasvaa myös paljon hortaa, villiyrttejä.” 

Luonnolliset raaka-aineet inspiroivat Kivimetsän kokkaamaan ja kokeilemaan uusia makuyhdistelmiä. 

”Myös tekemisen ilo on ruuanlaitossa tärkeää. Musiikki soi ja laulan usein samalla kun teen ruokaa. Se tietysti inspiroi, jos on muita ihmisiä pöydän ympärillä. On ihanaa tehdä toisille ruokaa ja jakaa yhdessä syömisen ilo.”  

Lempiruokia luomukananmunat ja salaattifenkoli 

Lempiruokia innokkaalla kokilla on monia. Luomukananmuna on niistä yksi, muun muassa monikäyttöisyytensä ansiosta.  

”Kiireisinä aikoina valmistan paljon munakkaita, joihin käytän villivihanneksia ja sieniä. Hektisen päivän evääksi tarvitaan vain avokado ja keitetty kananmuna, niillä pärjään hyvin. Ja kananmunasta on raaka-aineena moneksi, niin arkeen kuin juhlaan.” 

Kasviksista Kivimetsän tämän hetken suosikki on salaattifenkoli. 

”Olen onnistunut kasvattamaan salaattifenkolia omassa viljelylaarissani ja saanut kunnollisen sipulin, joka on se salaattiosa. Varsiosia voi tietysti käyttää myös, mutta salaattiosa tuoreena ja kypsennettynä on minulle se herkku.” 

Ruokamuistoista rakkaimpana hän muistelee lapsuuden kesäruokaa, mummun rakkaudella tekemiä, suolavedessä keitettyjä ahvenia ja luomumansikkamaitoa.  

Unohtumattomista makuelämyksistä mieleen on jäänyt Cornwallissa Englannissa kalaravintolassa nautittu, juuri merestä nostettu hummeri. 

Villiyrttien keräily on terveellistä ja tasa-arvoista 

Myös villiyrtit ovat kuuluneet Raija Kivimetsän elämään lapsuudesta asti.  

”Lumouduin kansanparantajaukkini tarinoista ja siitä, miten hän ymmärsi ja osasi auttaa ihmisiä kasveilla. Hän oli yksi elämänpolkuni viitoittajia.” 

Villiyrtit kiinnostavat Kivimetsää paitsi maun takia, myös yleisellä tasolla niiden terveellisyyden ja tasa-arvoisuuden takia. Suomessa kaikilla on jokamiehen oikeuksien puitteissa mahdollisuus kerätä niitä.  

”Villiyrttien keräämisessä on hyvin tärkeää tunnistaa kasvit varmasti, osata kerätä ne oikeaan aikaan ja oikeat osat niistä. Lisäksi pitää oppia käsittelemään niitä oikein raaka-aineina.” 

”Kun on oppinut villiyrttien aakkoset, niiden tunnistamisen ja keräämisen periaatteet, on se loppuelämän taito.” 

Hortoilukirjan myötä yrittäjäksi ja kouluttajaksi 

Kivimetsän ensimmäinen kirja Villiinny villivihanneksiin ilmestyi vuonna 2005.  

”Vertasin kirjassa hortoilua eli villiyrttien keräilyä sienestykseen ja marjastukseen. Kerroin, miten hortoilu voisi olla koko perheen harrastus.”  

”Lehdistö kiinnostui, tuli kurssi- ja luentopyyntöjä ja kävin aamu-tv:ssäkin kokkaamassa. Toimin tuolloin Kunto Plus -lehden vastaavana toimittajana, ja tein tätä kaikkea aluksi oman työn ohessa.  Otin aina toukokuussa vapaata, että pääsin Kreetalle vetämään villiyrttimatkoja ja opettamaan hortoilua kotimaassa.” 

Kuutisen vuotta sitten Kivimetsä hyppäsi vapaaksi yrittäjäksi. Nyt hän kouluttaa, opettaa, kirjoittaa ja luennoi ruokakäytön lisäksi villiyrttien rohtokäyttöä ja myös konsultoi ihmisiä.  

”On valtavan suuri ilo osata ja saada opettaa ihmisille ilmaisen superruuan hyödyntämistä.” 

”Villiyrtit ovat hyvin ravintotiheää ruokaa, pienessä määrässä on valtavasti ravinteita - antioksidantteja, fenolisia yhdisteitä, lehtivihreää, vitamiineja, hivenaineita ja kivennäisaineita.” 

Teksti: Anneli Lenkkeri, kuvat Ilpo Musto