Sanna Rahkonen: "Kokintyö kolahti heti"

Sanna Rahkonen koki elämänsä oivalluksen 16-vuotiaana opiskelijana. Hän tiesi haluavansa kokiksi. Tämä tie on johtanut hänet kiinnostaviin keittiöihin ja kilpailuun maailman parhaiden nuorten kokkien kanssa.

Sanna Rahkonen käsittelee porkkanoita ja maa-artisokkia oululaisen hotelli-ravintolan keittiössä keskittyneesti ja ripeästi. Hän on yksi keittiön vuoropäälliköistä vastuualueenaan lämpimät ruoat.

”Työ on välillä hektistä. Koko ajan pitää vahtia, ettei mikään pala pohjaan tai kypsy liikaa. Sopii tällaiselle nopealle luonteelle”, hän hymyilee.

”Parasta kokin työssä on se, että pääsee toteuttamaan itseään.”

Lapland Hotelsin vuoropäällikön mielessä pyöriikin koko ajan ideoita uusista makuyhdistelmistä ja kiinnostavista raaka-aineista.

”Täällä voin kokeilla kaikkea uutta. Meillä on esimerkiksi samettikukkaa yhdessä alkuruoassa. Porotartarin kanssa on tarjolla voikukannuppuja, persiljamajoneesia ja mustajuurta. Käytämme myös villiyrttejä ja kuusenkerkkiä.”

Tulikokeessa nuorten kokkien maailmanmestaruuskisoissa

Sanna Rahkosen luovuus ja taidot kokkina ovat olleet tulikokeessa tänä vuonna pariinkin otteeseen. Tammikuussa hän voitti Suomessa nuorten kokkien kansallisen kilpailun, joka avasi tien maailmanmestaruuskisoihin Saksaan syyskuun alussa.

Kokkikisa on kilpailijoille aina haastava. Tilanne jännittää ja tuomarit ovat tiukkoja. Aikaa on rajallisesti ja tehtävää paljon. Hänelle kilpailu ei ole maailman vakavin juttu.

”Teen kilpailuissa ruokaa, josta itse tykkään ja jonka osaan parhaiten. En yritäkään astua vieraisiin saappaisiin.”

Hänellä on kilpailussa mukanaan oman keittiön pienvälineet. Tuttuja veitsiä ja koneita on helppo käyttää, eikä aikaa tuhraannu niiden etsimiseen oudossa keittiössä.

”Eräs kilpailija toi kisaan ison laatikoston, johon olivat pakattuina kaikki hänen välineensä. Töpseli vain seinään ja ”keittiö” oli toimintavalmis.”

Kisamenuiden treenausta yllätysraaka-aineista

Sanna Rahkonen valmistautui nuorten kokkien maailmanmestaruuskisoihin perehtymällä saksalaiseen ruokakulttuuriin, Frankfurtin ravintoloiden ruokalistoihin ja syyskauden ajankohtaisiin raaka-aineisiin. Hän opetteli käsittelemään myös kania. Se on Saksassa paljon käytetty raaka-aine.

”Treenasin valmentajani Esa Soppelan kanssa tekemällä menuita yllätysraaka-aineista aikataulun mukaan. Harjoittelin lisäksi muutaman hyvän kastikkeen ja lisukkeen tekemistä.”

Kokkikilpailun tuomaristo kiinnittää huomiota annosten selkeyteen ja makuihin.

”Ruoan herkullisuus rakentuu makujen tasapainosta. Siinä ovat sopivassa suhteessa suolaisuus, happo ja rakenne. Annoksesta pitää löytyä aina jotain rapeaa”, Rahkonen selvittää.

Annosten tulee olla myös kauniita. Kilpailussa ruoan esillelaitossa on yleensä vallalla perinteinen tyyli, jossa annoksen eri komponentit näkyvät hyvin.  

Omiksi vahvuuksikseen Rahkonen arvioi kyvyn tehdä näyttäviä annoksia, mutta ennen kaikkea taidon rakentaa makuja.

”Makujen rakentamisessa voi aina kehittyä. Jos raaka-aine on uusi, maustamista pitää hioa enemmän.”

Ekologinen ja lähiruoka tärkeitä

Rahkonen on syntyisin Rovaniemeltä.

”Ruoanlaittajina vanhempani olivat peruskokkailijoita. Meillä oli usein poronkäristystä”, hän muistelee.

Kipinä kokiksi syttyi vasta kouluaikana, kun Rahkonen lähti kotipaikkakuntansa Matkailu­opistoon opiskelemaan hotelli-, ravintola- ja catering-alaa. Hän päätti heti ensimmäisen keittiökokemuksen jälkeen erikoistua kokiksi.

Ruokafilosofiaansa Sanna kuvailee ekologiseksi. Ehkäpä siihen on vaikuttanut Inarista syntyisin oleva isä, jolta tyttärelle ovat tulleet tutuiksi puhtaan Inarinjärven kalat. 

Osa ekologista ajattelua on myös lähiruoan arvostus. Sannasta on mukava tietää, että työpaikan keittiön poro tulee tietyltä kasvattajalta Lapista, perunat suoraan Oulun seudun pelloilta ja vilja lähimyllystä.

Skandinaavinen keittiö suosikki

Menestys alan kilpailuissa avaa nuorelle kokille uusia mahdollisuuksia kehittyä työssään ja vaikka keittiöihin maailmalla.

”Olen miettinyt tutustumista ruokakulttuureihin ulkomailla. Minulla ei ole hinku lähteä minnekään, mutta ehkä voisin jonain päivänä kokeilla jotain Pohjoismaista.”

Rahkosen mieleen on skandinaavinen keittiö, sen tutut raaka-aineet ja reilu tapa tehdä ruokaa.

”Pohjoismaisissa keittiöissä ruoat ovat rehellisiä. Niissä ei peitetä makuja ylimääräisillä mausteilla vaan tuodaan aidot, puhtaat maut esille.”

Monet kokkikilpailuissa menestyneet ovat myös perustaneet oman ravintolan. Tämä ei kuulu Rahkosen unelmiin.

”Oma ravintola ei taida olla minun juttuni, paitsi jos mukana olisi yritysasiat taitava bisneskumppani. Itse haluan keskittyä mieluummin ruoan tekemiseen kuin numerojen pyörittämiseen.”

 

Teksti Riitta Niskanen, kuva Timo Heikkala