Vera Jordanova – onnellinen seikkailija

Mitä ruoka sinulle merkitsee?

Olen aina rakastanut tehdä ruokaa. Maailmani avautui kulinaarisessa mielessä, kun muutin Pariisiin teini-iän lopulla. Coq au vin, moules frites! Halusin aina koettaa tehdä ruokia kotona. Mallina työskennellessäni vaihdoin maata 3–5 vuoden välein. Ainoa, millä sain maailmalla kodin tunteen, oli oma keittiö, johon perheeni ja ystävieni oli hyvä kokoontua. Ruoassani on läsnä yhdessä oleminen, rakkaus ja arvostus. Ruoasta tekee parempaa, kun ajattelee ihmisiä, joille ruokaa tekee.

Mistä saat ideat ruokiisi?

Laitan musiikin soimaan, kaadan viiniä lasiin ja ruokaan, sytytän kynttilät. Ruoanlaitto on minulle luova hetki. Kuuntelen, mitä tekee mieli, ja kuten taiteilija etsin uusia yhdistelmiä ja tasapainoa eri makujen välillä. Kotikaupunkini New York on suuri inspiraation lähde. Queensistä ja Brooklynista löytyy mausteita ja tuotteita, joita en ole koskaan aiemmin nähnyt! Joulupöytäni on aina suomalainen. Teen kolme päivää ruokaa: imelletyn perunalaatikon, rosollia, joululimppua, piimää ja omat sinapit. Bulgarialainen ruoka tulee minulle verenperintönä. Siinä onnistun aina.

Luottoreseptisi?

Halusin tehdä erilaisen risoton. Olen pitkään rakastanut ruusukaalia, joka yleensä valmistetaan tylsästi höyryttämällä tai keittämällä. Ruusukaalin voi paahtaa makeaksi uunissa. Tämä ihanan täyteläinen risotto sopii erityisen hyvin kylmään vuodenaikaan ja maistuu punaviinilasillisen kanssa.

Täydellinen ruokahetki?

Istun Kreikan saaristossa Amorgos-saarella kulmaravintolassa ja syön mustekalaa, jonka kalastaja on tuonut mereltä. Pelaamme ystävän kanssa backgammonia ja ihailemme auringonlaskua.

Mikä on reseptisi menestykseen?

Mallina työskennellessäni en koskaan tinkinyt ruoasta, kävin vain enemmän salilla. En usko kieltoihin vaan tasapainoon elämässä ja ruoassa. Tärkeintä on elää hetkessä, rakastaa ja nauttia. Pitää olla kiitollinen myös vastoinkäymisistä, jotka antavat tilaa hyville asioille.