Matala-alkoholiset juomat tuovat keveyttä ruokapöytään

Hyvinvointiin panostaminen on iso trendi. Yhä useampi miettii entistä tarkemmin ruokavaliotaan ja kiinnittää huomiota nautitun alkoholin määrään.

Alkon myymälöistä ja verkkokaupasta löytyy alkoholittomien lisäksi myös matala-alkoholisia punaviinejä, valkoviinejä, roseeviinejä, kuohuviinejä sekä oluita. Matala-alkoholisissa viineissä alkoholia on 0,6–9,9 % ja matala-alkoholisissa oluissa 0,6–4,4 %.

Matala-alkoholiset ovat paikallaan, kun aterian kylkeen halutan ruokaan sointuva mutta vähemmän alkoholi- ja kaloripitoinen juoma.

Paljonko matala-alkoholinen juoma sisältää kaloreita?

Alkon tuoteviestintäpäällikkö, Master of Wine Taina Vilkuna kertoo, että alkoholin vähentäminen heijastuu suoraan juoman energiasisältöön.

”Moni ajattelee, että kevyt juoma tarkoittaa kuivaa juomaa. Kalorien uskotaan tulevan sokerista, vaikka suurin osa alkoholijuomien energiasta tulee alkoholista”, Vilkuna valottaa.

Esimerkiksi tavallinen kuiva tai puolikuiva valkoviini, jossa on 12,5–13,5 % alkoholia, sisältää noin 70–80 kaloria desiä kohden. Jos alkoholia on vähemmän, esimerkiksi 8,5 %, kaloreita on desissä vain 50, vaikka sokeria olisikin puolikuivan viinin verran.

Ero voi olla dramaattisempikin, sillä joissakin punaviineissä on jopa 17 % alkoholia.

Sama pätee myös oluissa. Vahva lager, jossa on 7,5 % alkoholia, sisältää noin 60 kaloria desiä kohden, kun desi 5,3-prosenttista lageria sisältää 50 kaloria. Matala-alkoholinen lager, jossa on 4 % alkoholia, sisältää vain 40 kaloria desissä ja kokonaan alkoholittomassa versiossa kaloreita on ainoastaan 20.

Vähäalkoholisuus saadaan luonnollisesti tai tekniikan avulla

Kiinnostus vähemmän alkoholia sisältäviin juomiin on virinnyt maailmalla, ja pikkuhiljaa Suomessakin. Niiden valikoima kasvaa jatkuvasti myös Alkossa.

Vilkunan mukaan matala-alkoholiset viinit eivät kuitenkaan ole täysin uusi juttu.

”Meillä on jo perinteisesti saksalaisia valkoviinejä, jotka sisältävät luonnostaan muita vähemmän alkoholia. Samoin Portugalin pirskahtelevat vinho verdet kuuluvat usein tähän ryhmään.”

Perinteiset matala-alkoholiset viinit tulevat viileiltä alueilta, joilla rypäleisiin ei kehity paljoa alkoholikäymisen vaatimaa sokeria. Muualla alkoholin määrää voidaan vähentää korjaamalla rypäleet tavallista aiemmin, jolloin niissä on vähemmän käymiskelpoista sokeria.

Apuun voidaan ottaa myös moderni tekniikka. Uudet nimeltään jännittävät menetelmät, kuten käänteisosmoosi ja hyrrähaihdutin, mahdollistavat alkoholin vähentämisen tai poistamisen valmiista viinistä.

Matala-alkoholiset sopivat ruokapöytään

Vilkunan mukaan matala-alkoholiset viinit sopivat monipuolisesti ruoan seuraan.

Niissä voi noudattaa tuttua kaavaa: kevyille ruoille kuten kalalle valitaan valkoviini, tuhdimmille kuten lihalle punaviini. Matala-alkoholiset mahdollistavat kuitenkin leikittelyn, sillä tavallista vähemmän alkoholia sisältävät punaviinit sopivat kepeytensä ansiosta kevyemmillekin ruoille, jopa kalan seuraan.

Matala-alkoholiset ovat paikallaan myös mausteisuuden kanssa.

”Vähemmän alkoholia sisältävät viinit kestävät hyvin mausteisia ja tulisia makuja, sillä mukana on lähes aina tasapainottavaa sokeria. Keittiössä voikin lisätä tuntuvalla kädellä chiliä tai pippuria ilman, että viini jää jalkoihin”, Vilkuna sanoo.

Matala-alkoholiset punaviinit toimivat mausteiden kanssa tavanomaisia punaviinejä paremmin siksikin, että niissä ei ole paljoa tulisuuden kanssa riiteleviä tanniineja.

Koska alkoholin vähentäminen tekee viinin mausta kevyemmän, matala-alkoholiset ovat yleisesti ottaen parhaimmillaan vastaavasti kevyiden makujen kanssa.

Vilkuna kuitenkin sanoo, että matala-alkoholisia punaviinejä voi kokeilla rohkeasti myös tuhdimpien makujen, esimerkiksi liharuokien parina. Ne eivät ainakaan peitä ruoan makua, ja matala-alkoholiset punaviinit edustavat monen suosimia makutyyppejä pehmeä ja hedelmäinen tai mehevä ja hilloinen.

Vilkuna suosittelee tarjoamaan matala-alkoholisen viinin viilennettynä, sillä viileys korostaa raikkautta. Myös punaviinejä kannattaa viilentää hieman.

Matala-alkoholisissa oluissa puolestaan on laidasta laitaan erilaisia oluttyyppejä, eivätkä niiden maut eroa paljoakaan tavanomaisista tuotteista. Kevyimmät, esimerkiksi vaaleat lagerit ja pilsit, sopivat vaikka kalan ja salaattien pariksi, tummemmat kuten runsasmakuiset stoutit ja portterit taas ovat täsmäpari tuhtien liharuokien kylkeen.

Muutamia toimivia makupareja

• Matala-alkoholiset valkoviinit: seurustelu, salaatit, piiraat, kevyet kasvis- ja kalaruoat, Aasian mausteiset makumaailmat.

• Matala-alkoholiset punaviinit: pizza, pasta, lihaisat salaatit, runsaat kasvisruoat, tuhdimmat kalaruoat, vaalea liha, mausteiset ruoat, myös tuhdimmat liharuoat.

• Matala-alkoholiset roseeviinit: seurustelu, piknik, pikkusuolaiset, kevyet salaatit.

• Matala-alkoholiset kuohuviinit: aperitiivi, alkumalja, makeat käyvät monipuolipuolisesti jälkiruoille.

• Matala-alkoholiset oluet: ruoka kuin ruoka oluttyypistä riippuen – vaaleat ja kevyet tyylit kevyille mauille, tummat ja täyteläiset tuhdeille.

Alkoholittomat juomat juhliin

Hyvä emäntä tai isäntä huomioi tarjoiluissa kokonaan myös alkoholittomat juomat.

Alkoholittomat viinit ovat tyypillisesti kevyitä ja melko makeita.

”Alkoholin poistaminen viinistä tekee makuun ’aukon’, joka usein tasapainotetaan sokerilla”, Vilkuna selittää. Siksi alkoholittomien valkoviinien ohella myös alkoholittomat punaviinit kannattaa tarjota lähes jääkaappikylminä. Valmistustekniikan kehittyessä markkinoille on kuitenkin tulossa enemmän myös kuivia vaihtoehtoja.

Vilkuna hehkuttaa alkoholittomien kuohuviinien ominaisuuksia.

”Ne ovat hyvä vaihtoehto tervetuliaismaljaksi. Esimerkiksi kotimaiset tuotteet ovat nyt niin hyviä, että juhlissa moni valitsee mieluummin alkoholittoman lasin tavallisen kuohuviinin sijaan.”

Alkoholittomissa oluissa alkoholin poistaminen tuntuu vähemmän kuin viineissä, sillä jo lähtötaso on matalampi. Niitä voi siksi käyttää tavalliseen tapaan monipuolisina ruokajuomina.

Alkon valikoimassa on myös alkoholittomia siidereitä.

Teksti Lasse Pakarinen