Chat
Pienpanimot kasvattavat suosiotaan
Suomalaiset pienpanimot ovat lisääntyneet viime vuosikymmeninä nopeasti. Valveutuneelle kuluttajalle kelpaa nyt olut, jossa kiinnostavan panimon tarinaan yhdistyy laatu ja elämyksellisyys. Sori Brewing, Teerenpeli ja Bryggeri Helsinki ponnistavat intohimosta.
Suomalaisille on aina maistunut kotimainen olut. Traditiosta kertoo perinnejuoma sahti, jonka valmistus on yhä voimissaan. Myös pienpanimoilla on pitkä historia, joskin monet vanhan pitäjän oma pienpanimo on ehtinyt lopettaa ennen olutkulttuurin viimeaikaista viriämistä.
Nyt Suomessa on yli 80 panimoa, joista monen on perustanut innokkaat olutharrastajat. Kolmekymppisten kauppatieteilijöiden Sori Brewing on tästä hyvä esimerkki.
”Aloitimme Tampereella kotioluen tekemisellä, kun opiskelimme vielä. Innostuimme siitä, ja etenkin yhtiökumppanini Heikki Uotila imi tietoa kuin sieni. Olimme hullunrohkeita, kun aloitimme koko panimohomman ilman, että meillä oli minkäänlaista kokemusta oluen tekemisestä isoilla laitteilla”, kertoo Sori Brewingin perustajiin kuuluva Pyry Hurula.
Sori Brewing aloitti pienestä ja kokeili myös niin sanottua mustalaisuutta, mikä on osa pienpanimokulttuuria. Se tarkoittaa, että oluita valmistetaan toisen panimon laitteilla. Tämän vuoden helmikuussa Sori Brewing avasi oman ravintolansa, Sori Taproomin, Helsingin Kaisaniemeen.
”Alku oli aika lailla ikeakattilameininkiä. Teimme muutaman oluen muilla panimoilla, muun muassa Teerenpelillä”, Hurula valottaa.
Teerenpeli on suomalainen pienpanimopioneeri
Panimoravintola Teerenpeli kuuluu nykyisen pienpanimokulttuurin pioneereihin. Ravintola aloitti 1994 Lahdessa, ja omia oluita alettiin panna heti seuraavana vuonna. Nyt ravintoloita on jo kuudella paikkakunnalla ja panimon koko moninkertaistunut.
”Olutkulttuuri on muuttunut erittäin paljon panimomme olemassaolon aikana. Ennen tumma olut oli erikoisuus ja riitti, että se poikkesi väriltään peruslagerista. Suomalaisia erikoisoluita ei juuri ollut, mutta nyt pienpanimoiden määrä on moninkertaistunut ja jokainen tuottaa omanlaisiaan oluita”, Teerenpeli Yhtiöiden myynti- ja markkinointipäällikkö Jari Mämmi kertoo.
Helsingin historiallisissa torikortteleissa sijaitsevan panimoravintola Bryggeri Helsingin olutsommelier Olli Majanen vahvistaa ilmiön.
”Pitkä työ alkaa tuottaa hedelmää, ja alalle on tullut uusia tekijöitä. Samalla nuoret kuluttajat ovat innostuneet käsityöoluista.”
Kotimainen Bryggeri Helsinki tuntee oluttrendit
Suomessa juodaan nykyisin samoja jännittäviä oluttyyppejä kuin muissakin oluttrendejä seuraavissa maissa.
”Viimeisten viiden vuoden ajan buumina on ollut, että halutaan isoja kokemuksia. Ensin tulivat imperial stoutit, joissa prosentit lähentelivät kymmentä ja joissa oli paljon paahteisuutta ja humalaa. Sen jälkeen nousivat vaaleammat, runsaasti humaloidut oluet, myös miedommat”, sanoo Bryggerin Majanen.
Ryhdikkäästi humaloidut IPAt eli india pale ale -oluet sekä APAt eli american pale ale -oluet ovat olleet viime vuosien suosikkeja. Juuri nyt pinnalla ovat sour- eli hapanoluet, maustetut oluet sekä monet villit raaka-aineyhdistelmät.
”Samaan isojen makujen piiriin kuuluvat tynnyrikypsytetyt oluet, jotka ovat edelleen tulossa. Toisaalta saattaa tulla vastatrendi eli palataan taaksepäin selkeisiin, perinteisiin mutta korkealaatuisiin oluisiin”, Majanen arvioi.
”Luulisin, että seuraava trendi on oluet, jotka on tehty laadukkaasta maltaasta ja joiden makumaailmaa ei ole peitetty humalalla. Silloin virheiden havainnointi helpottuu: vaaditaan oikeasti, että panimon pitää osata valmistaa lageria tai pilsiä”, toteaa Teerenpelin Mämmi.
Artikkeli jatkuu kuvien jälkeen.
Erikoisoluiden yhdistäminen ruokaan on orastava trendi, joka yleistyy etenkin helsinkiläisravintoloissa.
”Nuoret ravintoloitsivat ja kokit suhtautuvat olueen jo täysin salonkikelpoisena tuotteena viinin rinnalla. Ei se vielä valtavirtaa ole, mutta nousemassa”, sanoo Bryggerin Olli Majanen.
”Muutos liittyy kuluttajiin, sillä olut hyväksytään kotonakin ruokapöydän juomaksi. Myös lehdissä on enemmän artikkeleita, jotka kertovat oluen ja ruoan yhdistämisestä.”
Myös Sori Taproom -ravintolassa on huomattu, että oluen ja ruoan liitto innostaa asiakkaita.
”Pidämme säännöllisesti tapahtumia, joihin kutsumme jonkun kulttipanimon perustajan, teemme menun ja paritamme siihen oluet. Ne vetävät koko ravintolan täyteen”, kertoo Pyry Hurula.
Suomalaiset ovat valistuneita oluen kuluttajia
”Suomessa oluen kulutus on vähentynyt määrällisesti, mutta nyt kulutetaan aiempaa laadukkaampia tuotteita. Asiakkaat ovat entistä valveutuneempia ja vaativampia”, muotoilee Majanen.
Oluenystävistä voi erottaa kaksi joukkoa: asiaan syvälle vihkiytyneet sekä tavalliset oluesta kiinnostuneet kuluttajat. Ryhmien välimatka on kaventumassa.
Mämmi sanoo, että asiakkaat osaavat nyt tilata erityylisiä oluita, esimerkiksi IPAa tai APAa nimellä mainiten.
”Tavallinen, kokeileva asiakasryhmä on kasvanut kymmenen vuotta. Olutvalikoima on kasvanut Alkon ja kauppojenkin hyllyillä.”
Oluita tehdään erilaisille asiakkaille. Perehtyneet harrastajat haluavat voimakkaita elämyksiä, joita ostetaan ja maistetaan ehkä vain kerran. Mämmin mukaan laajemmat kuluttajaryhmät kuitenkin suosivat oluita, joita maistuu toinenkin tuopillinen.
Pienpanimot ja olutkulttuuri kasvattavat suosiotaan verkostoissa
Suomessa järjestetään nykyisin iso joukko kuluttajien oluttapahtumia. Niihin lukeutuvat Helsinki Beer Festival, Craft Beer Helsinki, OlutExpo Finland sekä Suuret Oluet – Pienet Panimot, joka kiersi viime kesänä kuudessa kaupungissa.
Innostuneet harrastajat vaihtavat oluttietoa ja -arvioita toistensa kanssa myös virtuaalisesti. Olutblogit ja -keskustelupalstat olivat varsinkin muutama vuosi sitten vilkkaita, nyt olutkulttuuri täyttää muuta sosiaalista mediaa.
”Instagram on iso juttu. Olemme avanneet pariin maahan myynnin pelkästään Instan kautta. Se ja Twitter eli ylipäätään mikroblogimedia on suosittua. Facebook on olemassa myös, mutta sisällön tuottaminen sinne ja blogeihin on vähentynyt”, sanoo Sori Brewingin Hurula.
Suosittuja ovat myös olutsovellukset, kuten Untappd, RateBeer sekä suomalainen, oululaisfirman kansainvälisesti lanseeraama Pint Please. Ne mahdollistavat panimoille ja ravintoloille yhteyden kuluttajiin. Esimerkiksi Sori Brewing kertoo Untappdissa seuraajilleen ravintolaan tulevista uusista erikoiseristä.
Sori Brewing panostaa kansainvälisyyteen
Vaikka Sori Brewing aloitti pienesti, monikansallisuus on ollut alusta asti mukana: Hurula perusti kumppaneineen Sori Brewingin Tallinnaan vuonna 2015. Silti Sori Brewing myy puolet tuotteistaan Suomessa, ja Viron osuus on vain noin 10 prosenttia. Loput viedään lähes kahteenkymmeneen maahan.
Kansainvälisyys on pienpanimoille mahdollisuus, mutta suomalaispanimot lähestyvät markkinointia erilaisista kulmista. Osalla tuotemerkit ovat vahvasti suomalaisia ja ne on ehkä sidottu panimon kotipaikkaan, osa taas hakee kansainvälistä otetta. Suomalaiskuluttajat hyväksyvät myös englanninkieliset tuotenimet, joten oluet voi virittää suoraan vientimarkkinoille sopiviksi.
Majanen arvioi, että kaikkien panimoiden kohdalla tuotteiden brändäys ei ole vielä ammattimaisella tasolla. Ne, jotka osaavat brändäyksen, saavat paremman huomion. Tuotteella ja panimolla pitää olla tarina, joka tunnistetaan.
Hurula muistuttaa, että pelkkä brändäys ja ulkonäkö eivät riitä, vaan myös oluen on oltava kunnossa:
”Kun kasvetaan, hankitaan nätimpiä logoja ja tuotteiden designia. Suurimmalta osalta suomalaispanimoista puuttuu oma graafikko, kun maailmalla kaikilla panimoilla on jonkinsorttinen designer. Kansainvälinen brändäys perustuu siihen, että on sekä design että olut. Ihmiset ostavat mielikuvia ja makuja”, Hurula pohtii.
Teksti Lasse Pakarinen Kuvat Aleksi Poutanen
Artikkeli on julkaistu alunperin Etiketti 4/2017
