Näin suomalaiset ovat syöneet 100 vuoden aikana
Suomalainen ruokakulttuuri on muuttunut sadan vuoden itsenäisyytemme aikana pulavuosien niukkuudesta ensin suruttomaksi herkutteluksi ja vähitellen kohti terveystietoista sekä omia arvoja korostavaksi ruokavalioksi.
1920-luvulla syötiin perunaa ja viljoja
1920-luvulla suomalainen söi pääasiassa juureksia ja viljatuotteita: ruista, ohraa ja kauraa. Tyypillinen ateria koostui perunasta ja kastikkeesta, jossa oli niukasti lihaa. Salaatteja ei syöty, mutta kaalit, puolukkasurvos, lantturaaste, etikkakurkut ja -punajuuret kuuluivat ruokapöytään.
Yhteiskuntaluokkien ja toisaalta maaseudun ja kaupungin ruokailutottumuksissa oli suuria eroja. Työ oli fyysistä, joten lämpimiä aterioita syötiin jopa 3–4 kertaa päivässä.
1930-luvulla kärsittiin lamasta ja kieltolaista
1930-luvun alun lama toi massatyöttömyyden Suomeen. Kieltolaki oli voimassa vuosina 1919–1932. Ruokajuomina maito ja piimä pitivät etusijaa, ja niiden rinnalle kelpaisi vain kalja.
Maidon kulutus on laskenut Suomessa tasaisesti 1930-luvulta alkaen ja juuston kulutus on noussut samassa suhteessa. Kahvin juonti yleistyi. Ennen talvisotaa Suomessa juotiin jo 7 kilogrammaa kahvia henkeä kohti vuodessa.
1940-luvulla säännösteltiin ja syötiin perunaa
Sotavuodet toivat mukanaan ruokapulan ja säännöstelyn. Perunan kulutus kolminkertaistui sodan aikana, sillä lähes kaikesta muusta oli pulaa. Kaupungeissa jylläsi mustan pörssin kauppa. Evakoiden uudelleen asuttaminen ympäri Suomea teki karjalanpiirakoista ja karjalanpaistista koko kansan herkkua tulevina vuosikymmeninä.
Ilmainen kouluruokailu alkoi Suomessa 1948, ja se takasi köyhimmillekin lapsille yhden lämpimän aterian päivässä.