Chat
Eettinen liha ostetaan suoraan tiloilta
Lihan syöminen on tänä päivänä monelle arvovalinta. Ruoan alkuperä, lihan eettisyys ja tuotannon läpinäkyvyys kiinnostaa vuosi vuodelta enemmän.
Kyyttöemo on siirretty poikimakarsinaan Ylikallion kyyttötilalla Pohjanmaalla. Emo ja pian syntyvä vasikka viettävät siellä pari päivää kahdestaan ennen siirtymistä osaksi laumaa. Tulevina kuukausina sonnivasikka telmii pihatossa, syö, nukkuu ja käyskentelee laitumella.
Reilun vuoden iässä sonni matkustaa 30 kilometrin matkan teurastamolle, jossa se saa syödä ja levätä yön yli. Aamulla koulutettu teurastaja johdattaa sonnin tainnutuskarsinaan, ja eläin teurastetaan. Ruho paloitellaan ja pakataan teurastamolla.
Sonni on muuttunut lihaksi, ja Ylikallion kyyttötila voi myydä sen asiakkaalle ilman välikäsiä.
“Ihmiset ovat yhä kiinnostuneempia hankkimaan ruokaa tavoilla, joissa ruoan alkuperän hämärtävä pitkä ketju jää pois”, kertoo Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkija Mari Niva.
Kiinnostus ruoan alkuperää ja tuotannon läpinäkyvyyttä kohtaan alkoi Nivan mukaan heräillä 1990-luvun lopulla. Suomalaiset ovat Nivan mukaan pitkään luottaneet kotimaisen ruoan terveellisyyteen ja laatuun. Muun muassa geenimuuntelun eettisyydestä käydyn keskustelun myötä alettiin kuitenkin herätä siihen, onko ruoka itse asiassa niin turvallista ja luotettavaa kuin mitä haluttiin.
Askolassa, Ratia Ranch -tilalla, pellot kasvavat toista vuotta luomuna. Pelloilta kerättyä nurmea syövän ylämaankarjan lihaakin voi myydä luomumerkittynä heti kun asiaan liittyvät paperityöt on saatu loppuun.
Askolassa tehtiin sukupolvenvaihdos nelisen vuotta sitten. Tilan uusille omistajille, Asmo ja Johanna Ratialle, oli heti selvää, että tilasta tulisi luomutila.
Myös Ylikallion kyyttötilalla eettisyys on iso osa työtä. Tärkeintä on mahdollistaa eläimelle arvokas elämä. Molemmilla tiloilla lihan myymisen on alusta asti haluttu tapahtuvan suoramyyntinä.
“Mielestäni vain hyvinvoivan eläimen kasvattaminen on kannattavaa. Ainoastaan silloin eläin on tuottava”, kyyttötilan Anne Rintamäki sanoo.
Ratioiden kotona on lihahuone, jonka pakastimissa he säilyttävät valmiiksi paloitellut ja pakatut ylämaankarjansa lihat. He käyttävät alle 50 kilometrin päässä sijaitsevaa teurastamoa, josta liha haetaan takaisin tilalle myytäväksi.
Kun liha myydään suoraan tilalta, pääsevät ostajat samalla tutustumaan eläimiin ja niiden elinoloihin. Toistaiseksi kaikki on mennyt kaupaksi pelkän puskaradion kautta.
Kyyttötilan alustava myynti puolestaan tapahtuu suurimmaksi osaksi Facebookissa toimivien REKO-lähiruokaryhmien kautta.
Ruotsinkielisestä reilua kuluttamista tarkoittavasta rejäl konsumtion -termistä nimensä saavat ryhmät kokoavat alueen lähituottajat yhteen paikkaan.
Kyyttötilan tuotteen lopullinen myynti tapahtuu kasvotusten lähiruokarinkien tapaamisissa kahden viikon välein Kokkolassa ja Pietarsaaressa.
“Parasta palautetta työlle ovat hyvinvoivien eläinten lisäksi tyytyväiset asiakkaat, jotka tulevat kiittämään hyvästä tuotteesta”, kertoo Rintamäki.
Sosiaalinen media on osa työtä myös Ratian tilalla. Johanna Ratia julkaisee tilan Facebook-sivuilla lähes päivittäin kuvia ylämaankarjasta ja tilan kuulumisista. Tällä Ratia haluaa tehdä työtään läpinäkyväksi.
“On hyvä, että muutkin tilalliset ovat heränneet avoimuuteen. Ihmisille täytyy näyttää, että täällä eläimiä kohdellaan hyvin ja niiden eteen tehdään töitä”, Ratia sanoo.
Nivan mukaan suoramyynnissä onkin kysymys luottamuksesta. Mikäli ruoan tuottajaan syntyy suhde, ostajan on helpompi luottaa myös siihen, että ruoka on laadukasta ja eettisesti tuotettua.
Eläimen hyvinvointiin pystytään maatiloilla vaikuttamaan aina sen syntymästä kuolemaan asti. Nautojen hyvään elämään kuuluu vapaana liikkuminen laitumella tai muuten ulkona. Myös kuiva makuupaikka ja luonnollinen nurmiravinto ovat olennainen osa hyvinvoivan eläimen päivittäisiä rutiineja.
Molemmat tilalliset haluavat huolehtia eläimistä myös teurastustilanteessa. Kyyttötila Ylikallio on osakkaana pohjalaisessa pienteurastamossa. Teurastamo on rakennettu mahdollisimman stressittömäksi eläimille. Väylät ovat helppokulkuisia, seinät rauhoittavan vihreitä, ja tilassa on akustiikkalevyjä melun vähentämiseksi.
Ratiat puolestaan kuljettavat eläimet lähiteurastamolle itse, yksi eläin kerrallaan. Teurastusta saa mennä seuraamaan, mutta vielä Ratiat eivät ole siihen kyenneet. Tunneside eläimeen on liian vahva.
Lihaton lokakuu ja muut kampanjat pyrkivät saamaan suomalaisia vähentämään lihansyöntiä. Lihan kulutus on kuitenkin tilastojen mukaan pysynyt samoissa lukemissa viime vuodet, noin 76 kilossa per henkilö per vuosi.
Suomalaisten ruokailutottumuksia tutkinut Niva uskoo lihan kulutuksen kuitenkin vähitellen vähentyvän myös kotimaisissa ruokapöydissä.
Hänen mukaansa ilmastonmuutoksen aiheuttamat globaalit paineet vähentää lihansyöntiä saavat meidätkin syömään tulevaisuudessa kasvispainotteisemmin.
Lihaa ostetaan harvemmin, mutta sen halutaan olevan laadukasta ja lähialueella kasvatettua.
