Chat
Sapakset – serenadi Suomen luonnolle ja yhdessä syömiselle
Syömisen lisäksi sapaksia on mukava myös tehdä porukalla. Jokainen voi tuoda omalta kasvimaalta, mökin kalaverkoista ja sieniapajilta herkkuja sapasten valmistamiseen. Jos ystäväpiiri on täynnä innokkaita kotikokkailijoita, voi jokainen tuoda illallispöytään itse tekemiään sapaksia. Näin rakentuu upea ja runsas alkusyksyn makuja juhlistava ruokapöytä.
Yhdessä syömistä raaka-aineet edellä
”Sapakset ovat mahtava tapa niin ulkomaisten kuin kotimaistenkin vieraiden päästä maistamaan moninaisia makuja ja raaka-aineita yhdellä aterialla", valottaa ravintoloitsija Ilja Björs.
Monelle, erityisesti helsinkiläiselle, tutun ravintoloitsija Ilja Björsin voidaan nähdä suomalaisten alkupalasten, sapasten, luojana. Björsin erityinen suhde etelä-eurooppalaiseen ruokakulttuuriin nosti päätään, kun ravintola Juuri perustettiin vuonna 2004. Kreikkalaiset mezepöydät, espanjalaiset tapakset sekä italialaiset antipastit olivat Björsille inspiroivia taidonnäytteitä jakamiskulttuurista:
”Olen aina pitänyt ruoan jakamisesta ja siitä, että pöydässä on paljon erilaisia pienempiä ruokia.”
Kotimaiset kasvikset nauttivat suosiota joka kesä ja alkusyksy. Ravintoloitsija Björs näkee kasvisruoan suosion kasvavan vielä entisestään ympärivuotiseksi. Juuressa arvostetaankin kasviksia aivan erityisellä tasolla:
”Kasvisten käytettävyys ja makukirjo on erittäin laaja”, Björs toteaa.
Kasvisbuumin lisäksi myös pien- ja lähituotanto kiinnostavat kuluttajia. Tämä näkyy myös ravintola Juuren ja sapasten synnyssä:
”Tärkeä ajatus oli raaka-aineiden laadukkuus, pientuottajat ja puhtaus”, muistuttaa Björs.
Maukas arki
Suomalaisten arkisyöminen tunnetaan maailmanlaajuisestikin. Sen herkät maut ja kausiluontoisuus eivät valitettavasti pääse otsikoihin niin usein, kuin mauttomuus ja värittömyys. Myöskään Björsin sydäntä lähellä oleva jakamiskulttuuri on loistanut poissaolollaan. Poikkeuksena on kaikille tuttu noutopöytä. Tähän Björs halusi tehdä muutoksen:
”Sapasten koko idea oli yhdistää monia arkisiakin raaka-aineita, ehkä jopa uudella tavalla. Luoda yhdistelmiä maku edellä perinteisiä ruoanvalmistusmenetelmiä käyttäen, mutta nykyaikaisilla twisteillä.”
Suomalaista lautasella ja lasissa
Björs näkee juoman yhtenä elintarvikkeena siinä missä muutkin. Täten sen merkityksellisyys luonnollisesti korostuu ateriakokonaisuutta suunniteltaessa.
”Sapasten monimuotoisten makujen kanssa sopii loistavasti suomalaiset pienpanimo-oluet, kuohuviinit ja monesti hieman hapokkaammat valkoviinit”, Björs kertoo.
Sapas-illallinen on suomalaisten herkkien makujen ilotulitusta, joten juomavalinnoissa kannattaa keskittyä puhtaisiin sävyihin. Kotimaan teemaa on helppo jatkaa myös lasiin. Tutustu suomalaisiin pienpanimoihin ja yhdistä sapaksiin esimerkiksi raikkaan kevyttä vehnäolutta tai hedelmäisen pyöreää saisonia. Voit yllättää vieraat tarjoamalla alkumaljaksi suomalaisilla marjoilla maustettua hapanta sour-olutta!
Suomalaisten oluiden lisäksi ei kannata unohtaa kotimaisia, aidoista omenoista valmistettuja siidereitä. Matalampi alkoholipitoisuus ja keventävät hiilihapot tekevät oluista ja siidereistä loistavia ruoan kumppaneita.
