Miltä tulevaisuuden ruoka näyttää - mikä tulee muuttumaan?

Mitkä tekijät ovat ruokaa koskevien muutosten takana? 

Ilmastotavoitteiden valossa ruoantuotanto on niin iso peluri, että sen on muututtava. Maatalouden vallankumouksessa saimme kaikille ihmisille ruokaa ja väestö kasvoi. Nyt muutos on tehtävä toisin, ja sille on aikaa vain reilut kymmenen vuotta. Toinen asia on terveys. Olemme heräämässä ruoan aiheuttamiin elintasosairauksiin. Ruoka voi olla ennaltaehkäisijä. Ja kolmantena, uusi teknologia ja digitalisaatio luovat uusia tuotantotapoja. 

Miten muutos näkyy kuluttajan lautasella? 

Se, mitä ruokia valmistamme, ei juuri muutu. Tuotamme vain kestävämmin. Saamme ehkä myös yksilöidympiä tuotteita, vaikkapa kaupan juuri minulle sekoittaman puurohiutalepaketin. Valinnanvaikeus kaupan hyllyjen äärellä jää pois. Helppous antaa enemmän aikaa yhteisille ruokahetkille. Ja personoidusta, toivotun välipalan valmistavasta automaatista, on jo prototyyppi. Perusruoka pysyy, pillereihin siirtymisestä ei ole kyse.  

Ovatko kuluttajat valmiita esimerkiksi keinolihaan? 

Suomalaiset kuluttajat ovat avoimia kokeilemaan uutta, olemme hyvä maa uutuuksien lanseeraamiseen. Asenteet ovat jo alkaneet muutenkin muuttua, osin se on sukupolvikysymys. Lapseni syövät jo melkein mitä vain. Kasvipohjainen ruokavalio varmaan hyväksytään ensin. Mutta eri tavalla tuotetun lihan kanssa asenteiden muutoksessa ollaan vielä aika kaukana. 

Kuinka tuotanto muuttuu? 

Peltoviljelyn ei tarvitse juuri muuttua, se tehdään vain kestävämmin, kuten hiiltä sitomalla. Nyt suuri osa menee rehuksi, mutta jos tuotamme ruokakasveja, se tarjoaa ihmisille kasvipohjaisemman ruokavalion. Isompi kysymys on karjankasvatus. Jos viljelty liha, bioreaktorissa tuotettu lihasolukko lyö läpi, niin eläimiä ei tarvitse kasvattaa syötäviksi. Peltojen ohella ruokaa voidaan jatkossa tuottaa kerroksittain vertikaaliviljelmissä tai panimoihin verrattavissa solutehtaissa, joissa myös viljeltyä lihaa tuotetaan. 

Millä asteella teknologia on nyt? 

Kasviproteiinien puolella tehdään jo tuotteita. On härkistä ja nyhtökauraa. Niihin on totuttu ja maun ja suutuntuman kanssa ollaan jo lähellä oikeaa. Quorn on esimerkki solumaatalouden tuotteista, joka on jo markkinoilla. Bioteknologian laajempaan hyödyntämiseen ruoantuotannossa sisältyy vielä teknologisia kysymyksiä, kuten viljellyn lihan skaalautuvuus teolliseen mittakaavaan. Toisaalta bioteknologialla voimme valjastaa vaikka metsäteollisuuden sivuvirrat tuottamaan ruokaa. 

Mitä muutos vaatii yhteiskunnalta? 

Kun katsoo hinnoittelua, niin onhan moni epäterveellinen juttu tosi halpaa. Siinä on poliittisen ohjauksen paikka. Muuten yksilölle ja yhteiskunnalle lankeaa terveyshaitoista iso lasku. Tukipolitiikalla voidaan vaikuttaa myös siihen, mitä alkutuottajat tuottavat. Teknologia on olemassa, mutta tuotanto ei ole kilpailukykyistä. Suomi voisi olla solumaatalouden piilaakso. Turvallista tuotantoa ja sen kaupallistamista ei pidä rajoittaa lainsäädännöllä. 

Ei kai vain syömisestä katoa hauskuus? 

Ei toki – minäkään en halua luopua suklaasta! Kunhan saamme perusruokavalion – sen jota syömme 80% – kuntoon, meille jää enemmän aikaa myös herkutella. Ruoasta saa ja pitää nauttia.  

Teksti Pekka Vänttinen, kuva VTT