Miten viinistä tuli vihreä?

Portugalilaisen vihreän viinin, paikallisittain vinho verden, nimen alkuperästä piisaa jännittäviä teorioita. Edes vihreän viinin tuotantoa valvovan ja edistävän komission puheenjohtaja ei tiedä, miksi viiniä sanotaan vihreäksi.

”Nimen alkuperä on kadonnut ajan saatossa. Sitä käytettiin jo 1700-luvulla”, puheenjohtaja Manuel Pinheiro kertoo.

Nimi saattaa Pinheiron mukaan liittyä viinin ominaisuuksiin menneinä vuosisatoina, sillä vihreät viinit olivat kovin hapokkaita. Verde tarkoittaa vihreän värin lisäksi raakaa.

Kyseessä voi myös olla viittaus Luoteis-Portugalin vehreisiin maisemiin. Vain Atlantin, Minho-joen ja kukkuloiden rajaaman alueen viinejä voidaan kutsua vihreiksi. Alueen omia lajikkeita ovat muun muassa arvostetut Alvarinho ja Loureiro. Valkoviinin lisäksi seudulla valmistetaan vihreää punaviiniä ja roseeta.

Luoteis-Portugalin maisemaa leimasivat kauan korkeuksissa kasvaneet viiniköynnökset. Ne kasvoivat esimerkiksi puiden runkoja myöten. Maan tasalle jäi tilaa viljelyskasveille, ja menetelmällä välteltiin sateisen seudun köynnösten runsaudesta johtuvaa varjoisuutta. Vieläkin joillain tiloilla sadonkorjuussa tarvitaan tikapuita.

Kerrotaan, että Atlantin ilmaston ja perinteisten viljelytekniikoiden vuoksi sato jouduttiin ennen vanhaan korjaamaan usein etuajassa. Juontuuko viinin nimi sittenkin raakojen rypäleitten käytöstä?

Aiemmin vihreän viinin tunnusmerkki oli pullossa jatkuneesta malolaktisesta käymisestä johtunut vieno kuplinta, jota muiden viinien kohdalla pidetään virheenä. Käyminen kuitenkin aiheuttaa sameutta ja heikentää viinin aromikkuutta.

Poreilua ei vihreässä viinissä edelleenkään katsota pahalla, mutta nykyään moniin vihreisiin viineihin lisätään hiilihappoa. Joissakin vihreissä valkoviineissä ei kuplia ole lainkaan, jolloin rypälelajikkeen olemus pääsee paremmin esiin.

Vihreän viinin luonteeseen kuuluvasta hapokkuudesta ei kuitenkaan tingitä. Kesäisen raikkaat ja hedelmäiset valkoiset vihreät ovat parhaimmillaan 8–12-asteisina. Niille on tyypillistä matala alkoholipitoisuus, joten ne nautitaan nuorina.

”Vihreä viini on hienostunut ja herkkä juoma. Se sopii täydellisesti kala- ja linturuokien, merenelävien ja kasvisruokien seuraksi. Karjalanpaistin kanssa se ei taida päästä oikeuksiinsa”, suomalaiseen gastronomiaan perehtynyt Pinheiro neuvoo.