ACL − tutkittuja alkoholijuomia jo vuodesta 1941

Alkon tarkastuslaboratorion eli ACL:n 80 toimintavuoden aikana moni asia on muuttunut, mutta alkoholin tislausmenetelmä on pysynyt samana. Vanhempi laborantti Erja Lindgren ja erikoislaborantti Erja Ahtola ovat työskennelleet laboratoriossa 38 vuotta.

Alkon tarkastuslaboratorio on jo 80 vuoden ajan varmistanut laboratoriokokein, että Alkossa myytävät tuotteet täyttävät laatu- ja lainsäädännön vaatimukset. Vanhempi laborantti Erja Lindgren ja erikoislaborantti Erja Ahtola ovat olleet tekemässä laboratoriokokeita jo 1980-luvulta asti. He kertovat, millaista työskentely laboratoriossa on vuosien saatossa ollut.

Alkon laboratorion vuosikymmenet

1930-luku: Pienimuotoista laboratoriotoimintaa

Vuonna 1932 Kieltolain kumoamisen jälkeen perustetulla Oy Alkoholiliike Ab:lla on jo toimintansa alkutaipaleella teknillisluonteista laboratoriotoimintaa, joka keskittyy väkiviinan laaduntarkkailuun. Viralliset alkoholia sisältävien tuotteiden kontrollitutkimukset tehdään kuitenkin edelleen sosiaaliministeriön laboratoriossa.

1940-luku: Alkoholintutkimuslaboratorio perustetaan

Sosiaaliministeri K.-A. Fagerholm antaa määräyksen, jonka perusteella huhtikuun 1. päivänä 1941 sosiaaliministeriön laboratorio yhdistetään Alkoholiliikkeen uuteen laboratorioon Helsingin Salmisaaressa. Nimeksi tulee Oy Alkoholiliike Ab:n alkoholintutkimuslaboratorio. Sen tehtäväksi on määritelty ”kaikkien alkoholikysymykseen liittyvien tieteellisten, teknillisten ja analyyttisten tutkimusten suorittaminen”. Laboratoriossa toimivaa analyyttistä osastoa pidetään ACL:n eli Alcohol Control Laboratoryn edeltäjänä.

Vuonna 1943 saa alkunsa Mikrobiologian osasto. Sen tehtävä on rakentaa uusia tuotantomikrobikantoja alkoholi-, entsyymi-, etikka- ja hiivatuotannon tarpeisiin. Tutkittavana ovat bakteerit, hiivat ja homeet, ja osastoa kutsutaan myös käymisosastoksi.

1950-luku: Rottatutkimukset alkavat ja fysiologinen osasto perustetaan

Laboratorio organisoidaan uudelleen. Analyyttisen osaston nimi muuttuu alkoholianalyyttiseksi laboratorioksi.

Fysiologinen osasto perustetaan vuonna 1954. Oy Alkoholiliike Ab:n velvoitteisiin kuuluu huolehtia, että alkoholin väärinkäyttö ja siitä aiheutuvat haitat minimoidaan – sitä varten tarvitaan luotettavaa tutkimustietoa. Fysiologisella osastolla paneudutaankin alkoholin vaikutuksiin yhteistyössä yliopistojen kliinisten yksiköiden kanssa. Tietoa hyödynnetään yhteiskunnallisesti alkoholiasioiden hoidossa ja valistuksessa sekä alkoholista aiheutuneiden sairauksien hoidossa. Vuonna 1956 laboratoriossa aletaan kehittää kahta alkoholitottumuksiltaan erilaista rottakantaa. Toinen niistä saa vuosien saatossa nimen ”juopporotat”, sillä vettä ja viinaa tarjottaessa ne valitsevat aina viinan.

Alkoholin vaikutuksiin erikoistunut laboratorio on maailmassa täysin ainutlaatuinen.

”1980-luvulla olin mukana tutkimassa, miten alkoholi vaikuttaa maksaan ja aivoihin. Laboranttina tein teknistä työtä, otin esimerkiksi verinäytteitä rotilta ja määritin näytteistä alkoholipitoisuuksia. Tutkijat sitten analysoivat tuloksia. Rottia oli satoja. Ne asuivat rottatallissa, joissa eläinhoitajat hoitivat niitä. Tutkimuksemme kiinnosti maailmanlaajuisesti, ja laboratoriossa kävi tutkijavieraita ympäri maailmaa. ” Vanhempi laborantti Erja Lindgren

Vuonna 1958 laboratorioon hankitaan ensimmäinen kaasukromatografi. Sen avulla juomien aromeja pystytään tutkimaan entistä paremmin.

1960-luku: Kaupalliset tutkimukset

Analyyttinen laboratorio keskittyy kaupallisiin tutkimuksiin. Alko vie sulfiittiväkiviinaa Saksaan, ja analyyttisen laboratorion tehtävänä on vahtia sen laatua. Epäpuhtauksien toteamiseksi kehitellään myös uusia menetelmiä.

1970-luku: Kansainvälisten alkoholitaulukoiden laadinta alkaa

Laboratorion hallintoyksikkö perustetaan. Se hoitaa tutkimuksen suunnitteluun liittyvät taloudelliset ja hallinnolliset asiat ja patenttiasiat, sillä tutkimus tuottaa säännöllisesti uusia keksintöjä.

Vuonna 1975 laboratorio on mukana laatimassa alkoholin määrittämisen perustana olevia kansainvälisiä alkoholitaulukoita. Niitä käytetään vielä tänäkin päivänä kaikkialla maailmassa, kun alkoholipitoisuutta määritetään tislaamalla.

”Laboratorionjohtaja Lalli Nykänen oli aikamoinen persoona ja intohimoinen tutkija. Hän tuli lomallakin töihin. Kun sitä ihmettelimme, hän totesi, että nytpä ei tarvitse lyödä kellokorttia ja saa lähteä kotiin, milloin haluaa. Yövartija kävi häneltä usein kyselemässä, että ettekö lähde lainkaan kotiin.” Erikoislaborantti Erja Ahtola

1980-luku: Geenitutkimuksia ja soluviljelmiä

Vuonna 1982 alkoholin haittavaikutuksia aletaan tiedostaa paremmin ympäri maailmaa ja niihin liittyvä biolääketieteellinen tutkimus valtaa alaa. Fysiologisesta laboratoriosta tulee biolääketieteen osasto, ja tutkimusta tehdään soluviljelmillä ja geenitutkimuksen avulla.

”Tulin analyyttiselle osastolle vuonna 1982 tekemään perustutkimusta. Tein tislaamalla alkoholimäärityksiä ja tutkin esimerkiksi viineistä rautaa. Nykyään tutkimme valmiita tuotteita, mutta silloin teimme myös tuotteiden valvontaa tuotannossa. Tarkistimme laboratoriokokeilla esimerkiksi, että tietyt raja-arvot eivät ylity.

Siltä ajalta mieleeni on jäänyt yksi Salmisaaren tehtaan työnjohtaja, jolla oli niin tarkka nenä, että hän tunnisti sulfiittien määrän haistamalla. Nykyisin tarkastamme kaikki uudet vakiovalikoimaan tulevat tuotteet, mutta silloin oli tapana testata kerran vuodessa esimerkiksi kaikki valikoiman konjakit tai liköörit. Silloin työtä tehtiin paljon käsin, nykyisin työtä helpottamassa on viinin perusominaisuudet nopeasti analysoiva FOSS-analysaattori.” Erikoislaborantti Erja Ahtola

1990-luku: Laboratorio ottaa nimen ACL käyttöön ja saa akkreditoinnin

Alkon tutkimuslaboratorio on suurimmillaan. Siellä työskentelee noin 130 henkilöä, joista 40 on laborantteja ja 50 tutkijoita. Tutkimusosasto on jaettu kolmeen osaan: analyyttiseen, biolääketieteeseen ja mikrobiologiaan. Laboratorion työskentelytila on peräti 4400 neliötä. Sen lisäksi rakenteilla on tuhannen neliön koe-eläinyksikkö. Laboratorion huomassa on tähän mennessä valmistunut kymmeniä väitöskirjoja, toista tuhatta tieteellistä artikkelia ja valtava määrä opinnäytetöitä.

”1980-luvulla tutkimusten tulokset laskettiin käsin laskukoneella ja tarkastettiin moneen kertaan. 1990-luvulla saimme yksinkertaiset tietokoneohjelmat, mikä nopeutti työtä ja vähensi virheiden mahdollisuutta. 1990-luvulla massaspektrometri täytti kokonaisen huoneen ja sen huoltomies tuli Saksasta asti. Nykyään sekin on pieni pöytälaite.” Laborantti Erja Lindgren

Vuonna 1993 Laboratorion nimi muuttuu Alkoholintarkastuslaboratorioksi. Englanninkieliseksi nimeksi tulee Alcohol Control Laboratory, mikä vakiintuu myöhemmin lyhenteeksi ACL.

28.1.1993 Mittatekniikan keskus toteaa alkoholintarkastuslaboratorion päteväksi eli akkreditoiduksi laboratorioksi (T007) väkiviinan, alkoholia sisältävien juomien ja teknokemiallisten tuotteiden kemiallisessa testauksessa. Se saa yhteensä 34 akkreditointia käyttämilleen analyysimenetelmille. Niillä määritetään mm. tuotteen alkoholipitoisuutta, väkiviinan metanolipitoisuutta ja viinien metalleja, sokereita, happoja ja rikkioksidipitoisuutta.

”Akkreditointi oli aikanaan iso juttu, ja teimme sen eteen paljon töitä. Numeromme 007 kertoo, että olemme olleet seitsemäs akkreditoitu taho. Tätä saavutusta olemme pitäneet menestyksellisesti yllä.” Vanhempi laborantti Erja Lindgren

Vuonna 1995 Suomi liittyy EU:hun, ja alkoholijuomien valmistajien ja maahantuojien mahdollisuudet kasvavat. Alkoholia sisältävien tuotteiden on kuitenkin yhä täytettävä tiukat laatuvaatimukset. ACL on Pohjoismaiden ensimmäinen alkoholianalytiikkaan keskittynyt laboratorio, jonka testaukset ovat virallisesti päteviä kaikkialla Euroopassa. Se toimii aktiivisesti EU:n alkoholijuomien analysointimenetelmiä yhdenmukaistavissa komiteoissa.

1990-luvulla laboratoriossa tapahtuu paljon muutoksia. Laboratorion yhteiskunnallinen tutkimus siirretään Sosiaali- ja terveysalan tutkimuslaitokseen Stakesiin, biolääketiede rottineen Kansanterveyslaitokseen ja sieltä myöhemmin THL:ään.

ACL selvittää esimerkiksi vierasaineiden, lisäaineiden sekä yliherkkyyttä aiheuttavien aineiden pitoisuuksia alkoholijuomissa. Alkoholijuomien lisäksi tutkitaan myös partavesien, hiuslakkojen, deodoranttien alkoholipitoisuuksia.

”Vuosien saatossa on tutkittu esimerkiksi metalleja, keinotekoisia makeutusaineita, synteettisiä värejä ja etyylikarbamaattia.” Vanhempi laborantti Erja Lindgren

1999 Alkon pääkonttori ja sen mukana ACL siirtyvät Vantaan Kuninkaalaan.

”Kuninkaalan aikana nimetyt työntekijät tekivät aina tiettyjä analyysejä. Jos olit tislaushommissa, tislasit viikkotolkulla. Nykyisin kierrämme eri työpisteillä, eikä kukaan tee samaa hommaa koko ajan. Se on tärkeää työn ergonomian, vaihtelevuuden ja menetelmäosaamisen kannalta.” Erikoislaborantti Erja Alhola

2000-luku: Korkkivikatutkimuksia ja pika-analyyseja

Analyyttisellä osastolla aletaan tehdä korkkivikatutkimusta. Korkkivika on etenkin viineistä tuttu virhe, jonka aiheuttaa anisoliyhdiste. Korkkivikaa voi olla alkoholijuomien lisäksi myös elintarvikkeissa, sillä se ei nimestään huolimatta aiheudu viinin korkkisuljennasta.

2000-luvun alussa ACL analysoi 5 000–6 000 näytettä vuosittain. Perinteisten menetelmien rinnalle otetaan käyttöön viinin pika-analysaattori. Laite nopeuttaa työskentelyä merkittävästi ja mahdollistaa viinien nopean ja laaja-alaisen seulonnan.

Vuonna 2008 Alkon pääkonttori ja ACL palaavat Salmisaareen.

Vuonna 2009 Analysoitavat näytteet ovat lähes kaksinkertaistuneet. Vuoden aikana otetaan 9900 alkoholijuomanäytettä.

2010-luku: Modernien menetelmien aika alkaa

Vuonna 2013 ACL kehittää muun muassa analyysimenetelmän kananmunan ja maidon valkuaisaineiden määrittämiseksi viineistä. Kananmunaa sekä maidon kaseiini-valkuaisainetta käytetään viinin kirkastamiseen valmistusvaiheessa. Niiden jäämät voivat aiheuttaa allergisia reaktioita.

Vuonna 2014 analyysien määrä on tasaantunut 9500 näytteeseen. Yhdestä näytteestä tehdään runsaasti analyysejä, joten niiden määrä nousee huikeaan 70 000:een.

Vuonna 2018 toiminta hyppäsi moderniin aikaan: laboratorion tietojärjestelmä uudistuu. Tähän asti analyysitiedot oli tulostettu ja siirretty järjestelmään käsin, mutta nyt tulokset siirtyvät analyysilaitteilta automaattisesti järjestelmiin.

Vuonna 2019 ACL muuttaa Salmisaaresta Alkon pääkonttorin tiloihin Helsingin keskustaan Arkadiankadulle. ACL tekee paljon yhteistyötä muiden pohjoismaisten monopolien laaduntarkkailuorganisaatioiden kanssa ja Alkon sisällä etenkin laadunvalvonnan ja viestinnän kanssa. ACL tutustuttaa aktiivisesti uusia alkolaisia toimintaansa.

2020-luku: Laadunvalvonta on ykkösasia

ACL:ssä on 11 työntekijää, jotka vuosittain analysoivat noin 4 000 näytettä ja keskittyvät tuotteiden laadun tutkimiseen. ACL tarjoaa analyysipalveluita myös viranomaisille, maahantuojille ja valmistajille.

Laboratorion tilat ovat Alkon pääkonttorin yhteydessä, mutta erillisissä lukituissa tiloissa toiminnan puolueettomuuden ja luottamuksellisuuden varmistamiseksi. Näytteiden analysointi on yhteispeliä: yksi tekee näytteestä yhden analyysin, toinen toisen. Toimistotöitä saa tehdä yksin, mutta yksin ollessa riskialttiit työt, kuten happojen ja kuumien nesteiden käsittely, on kielletty. Laboratoriotyössä riskit pyritään minimoimaan, mutta pahimman varalle laboratoriotilan keskellä on hätäsuihku.

”Meillä on täällä kiva porukka ja olemme hitsautuneet yhteen. Välillä labrassa on ollut opinnäytetyöntekijöitä ja on saanut tutustua uusiin ihmisiin, se on ollut kiva lisä. Kun on 40 vuotta työhistoriaa takana, osaaminen on laajaa. On kiva neuvoa muita ja jakaa tietotaitoa. Tämä on ollut turvallinen ja hyvä työpaikka. Hätäsuihkuakaan ei ole koskaan käytetty.” Vanhempi laborantti Erja Lindgren