Alkoholijuomien hankintaketjun ympäristövaikutukset

Tutkimuksen tavoitteena oli dokumentoida yhteenlasketut pohjoismaisten monopolien tuotevalikoimien ympäristövaikutukset. Tutkimuksen avulla pystytään hahmottamaan ympäristövaikutukset sekä taloudellisessa mielessä, että vaikutuksina fyysiseen ympäristöön. 

Tanskalaisen 2.-0 LCA Consultants’in tekemä joulukuussa 2016 valmistunut analyysi pohjautuu pohjoismaisten alkoholimonopolien vuoden 2014 jakeluvolyymeihin ja kattaa sekä viinien, oluiden että tislattujen alkoholijuomien tuotekategoriat.

Suurimmat ympäristövaikutukset, yhteensä yli puolet kaikista kokonaisvaikutuksista alkoholijuomien elinkaaren aikana, syntyvät kolmella osa-alueella:

• Pakkausten valmistus, erityisesti lasipakkaukset. Näiden vaikutusta pohjoismaisissa oloissa lieventää jonkin verran tehokas kierrätysjärjestelmä.
• Maatalouden polttoaineenkulutus.
• Juoman valmistus tuotantolaitoksessa, erityisesti panimoissa ja tislaamoissa.

Tutkimus kattaa alkoholijuomien maailmanlaajuisen hankintaketjun, mutta sen perusteella ympäristövaikutusten erot eri tuottajien välillä ovat todennäköisesti merkittävämpiä kuin erot eri tuotantomaiden välillä.

Alko käyttää  näitä tutkimustuloksia vastuullisen hankinnan ympäristöstrategiansa kehittämisessä. Tutkimuksesta tehty englanninkielinen yhteenveto sekä alkuperäinen tutkimusraportti löytyvät tämän sivun oikeasta laidasta.

Viinin pakkausten ympäristövaikutukset

Alko tutkitutti keväällä 2018 viinin erilaisten pakkausten ympäristövaikutuksia ja hiilijalanjälkeä. Suomalaisen Gaia Consulting Oy:n tekemän tutkimuksen perusteella pienimmät ilmastovaikutukset suhteessa juomalitraan olivat hanapakkauksella, kartonkitölkillä ja viinipusseilla. Pullotetuissa viineissä kaikkein ilmastoystävällisin pakkaustapa on PET-muovipullo.

Gaia Consulting laski CO₂e-jalanjäljen Alkon, Systembolagetin ja Vinmonopoletin valikoimien erilaisten viinipakkausten pohjalta. Laskelma sisältää vain pakkausten tuotannosta syntyvän kuormituksen. Muut käytetyt taustatiedot olivat viinintuotantomaat ja niiden myyntivolyymi vuonna 2017, joiden pohjalta laskettiin keskimääräiset kunkin pakkausmateriaalin aiheuttamat päästöt.

CO₂e-päästöjen lisäksi viinin pakkausmateriaaleja ja niiden kehitystä tutkittiin kierrätettävyyden ja roskaantumisen näkökulmista. Alkoa kiinnostavat erityisesti

• Kierrätetty materiaali, varsinkin rPET, sekä muut kevyet ja helposti kierrätettävät materiaalit kuten alumiini
• Kokonaan uudet, ympäristöystävälliset materiaali-innovaatiot
• Kestävän kehityksen sertifioinnit tuotepakkauksille ja pakkausmateriaaleille.

Muovi- ja roskaamiskeskustelun kannalta oleellista on yhä parantaa kierrätyksen toimivuutta:

• Pantillisuus
• Ongelmallisten yhdistelmien (esim. PET-pullot, joissa metallisuljenta) korvaaminen paremmilla (esim. PET-pulloissa myös korkki samaa materiaalia)

Painavista lasipulloista koituvat moninkertaiset ilmastopäästöt lisäksi kertautuvat logistiikassa. Myös tähän haetaan jatkossa tutkimustietoa.

Alumiinipakkauksen hiilijalanjälkeä tutkittiin Gaia Consultingin vuonna 2019 toteuttamassa jatkotutkimuksessa. Toisin kuin aiemmassa tutkimuksessa, hiilijalanjälki laskettiin ulkopuoliseen dataan perustuen monopolien omiin valikoimiin perustuvan datan sijasta, sillä viinin pakkaamisessa alumiini on hyvin pienessä roolissa. Siksi tutkimustulosten yhteydessä tämä mainitaan erikseen. Tutustu alumiinipakkaus-tutkimuksen loppuraporttiin (englanniksi).

Tavarantoimittajien päästölaskuri auttaa hiilidioksidipäästöjen arvioinnissa

Alko ja Gaia Consulting ovat rakentaneet tavarantoimittajien päästölaskurin, jota tavarantoimittajat voivat hyödyntää omassa työssään päästöjen arviointiin ja optimointiin. Tavarantoimittajien päästölaskuri rakennettiin hyödyntäen Alkon ilmastovaikutusselvitys 2020 varten luotua mallia.

Laskurin avulla pystyy arvioimaan tuotteiden ja niiden pakkausten valmistuksesta sekä kuljetuksista aiheutuvia CO₂-päästöjä. Työkalua voi käyttää esimerkiksi koko portfolion vuosipäästöjen arviointiin tai sen avulla voi tarkastella ja vertailla yksittäisten tuotteiden hiilijalanjälkeä.

Työkalu perustuu tuotteiden hiilijalanjälkistandardiin (ISO 14067:2018), mutta laskuri ei täytä standardin asettamia vaatimuksia tuotteen hiilijalanjäljen laskentaan tai hiilijalanjäljen viestimiseen kuluttajille. Laskennassa käytetään keskimääräisiä päästökertoimia eri juomien sekä pakkausten valmistukselle, ja laskenta huomioi vain fossiiliset CO₂-päästöt. Työkalulla saadaan karkean tason tulos tuotteiden hiilijalanjäljelle.

Päästökertoimet on päivitetty ja WTT-kertoimet lisätty vuonna 2023. 

Lataa Tavarantoimittajien päästölaskuri tästä (.xlsx) >>