Suomessa on ainakin puoli miljoonaa alkoholin riskikäyttäjää

Tutkimuksessa selvitettiin alkoholinkäytön hälytysrajan ylittävien suomalaisten määrää valtakunnallisen Juomatapatutkimuksen avulla. Tutkimus on tehty 2019.

Viimeisimmän Juomatapatutkimuksen (2016) mukaan korkean riskin rajan ylitti miehistä 6,5 prosenttia ja 3,4 prosenttia naisista. Kohtalaisen riskin ylittäneitä miehiä oli 17 prosenttia ja naisia 10 prosenttia. Miehistä riskikäyttö oli yleisintä keski-ikäisillä, mutta sen rinnalla 15–24-vuotiaat naiset osoittautuivat keskeiseksi riskiryhmäksi. Yksin elävillä riskikäyttö oli yleisempää, mutta koulutustaso tai ammattiasema eivät vaikuttaneet riskikäytön yleisyyteen.

Tutkimuksessa on käytetty kaikille ikäryhmille samoja, työikäisille tarkoitettuja riskirajoja. Alle 18-vuotiailla kaikki juominen on kuitenkin lähtökohtaisesti ongelmallista. Eläkeikäisille, jotka eivät käytä säännöllisesti lääkkeitä, on kansainväli­ses­ti asetettu riskirajaksi kahdeksan annosta viikossa – lääkkeitä käyttävien tulisi aina keskustella alkoholin­käytöstä lääkärin kanssa.

Rajat kertovat riskistä

Suomalaiset suositukset alkoholiongelmaisen hoidosta terveydenhuollossa päivitettiin vuonna 2015, ja käyttöön tulivat ajantasaiseen lääketieteelliseen tutkimukseen perustuvat alkoholin käytön riskirajat terveille työikäisille:

• kohtalaisen riskin rajat: miehet 14 annosta viikossa, naiset 7 annosta viikossa
• korkean riskin rajat: miehet 23–24 annosta viikossa, naiset 12–16 annosta viikossa

Kohtalaisen riskin raja tarkoittaa, että alkoholin käytön jatkuessa tällä tasolla henkilön maksan toiminnan häiriintyminen on todennäköistä. Korkean riskin rajaa kutsutaan terveydenhuollossa myös hälytysrajaksi, jonka ylittyessä terveydenhuollon tulee viimeistään puuttua potilaan alkoholin käyttöön.

Riskijuomisen yleisyys voi olla jopa kaksinkertainen

Juomatapatutkimus on vuodesta 1968 alkaen kahdeksan vuoden välein toteutettu koko väestöä edustava haastattelututkimus, jonka viimeisin tiedonkeruu toteutettiin syksyllä 2016. Haastateltaviksi poimittiin sa­tun­naisotos 15–79-vuotiaita suomalaisia, joista sekä miehistä että naisista haastatteluun suostui 60 %. Ver­rat­taessa haastatteluissa ilmoitettuja määriä alkoholin myyntitilastoihin havaittiin, että todelliset juodut määrät ovat keskimäärin kaksinkertaisia haastattelututkimuksessa ilmoitettuihin verrattuna: paljon alko­holia käyttävät eivät osallistu tutkimukseen ja tutkimukseen osallistuneet kertovat joko tietoisesti tai tie­dos­tamattaan todellista pienempiä juomismääriä. Riskijuojien osuudet ja määrät voivat siis olla jopa kak­sinkertaisia tutkimuksessa laskettuihin arvioihin verrattuna.

Tutkimuksen perusteella koko Suomen väestöön suhteutettuna hälytysrajan ylittäneitä, hoidon tarpeessa olevia suomalaisia oli ainakin 140 000 miestä ja 74 000 naista. Maksan toiminnassa havaittaville häiriöille altistavia määriä alkoholia juovia miehiä oli 360 000 ja naisia 220 000.

Koko tutkimus on luettavissa täällä.

Tomi Lintonen

Kirjoittaja on Alkoholitutkimussäätiön tutkimusjohtaja