Kupliva makumatka Crémant-kuohuviineihin

Crémant-kuohuviinikierroksella voi tunnustella Ranskan eri viinialueiden kuplien eroja sekä poiketa myös Luxemburgin puolelle. Kullakin alueella on omat ominaisuutensa ja rypäleensä.

Euroopassa tuotetaan muitakin laatukuohuviinejä kuin samppanjaa. Crémantien vivahteet kertovat viinien kotialueista. 

Alsace, suurin crémantin tuottaja 

Oman suosikin metsästyksen voi aloittaa Ranskan koillisnurkan Alsacesta. Alue on suurin crémantin tuottaja ja mielenkiintoinen myös siksi, että ranskalainen kulttuuri yhdistyy siellä saksalaisiin perinteisiin. Satukirjamaiset viinikylät sijaitsevat ketjuna Vogeesien vuorijonon itäisillä alarinteillä, missä viinitarhat hallitsevat vuorten ja Reinjoen välistä maisemaa. 

Crémant d’alsacessa tiivistyy mielikuva crémantien tyylistä. Se on yleistäen kuiva, kypsän omenainen, raikkaan hedelmäinen ja hapokkuudeltaan tasapainoinen kuohuviini. Crémant ei yritä olla samppanja, vaan esimerkiksi paahteisuuden sijaan siinä saattaa olla ennemmin keksimäistä aromia. Jotkut tuottajat tosin tekevät tavallista pidempään kypsytettyjä versioita, joissa on huomattavaa runsautta. 

Alsacen kuohuvien yleisin lajike on Pinot Blanc, joka sopii hyvin kuohuviineihin. Elegantti Riesling sekä aromikas Pinot Gris täydentävät sitä neutraalin Auxerrois-lajikkeen ohella. Myös Chardonnayta käytetään, mikä on Alsacen muissa laatuviineissä kiellettyä. Roseeversiot tehdään yksinomaan punaisesta Pinot Noir -lajikkeesta. 

 

Bourgognen kepeät crémantit 

Crémant-kierrosta voi jatkaa esimerkiksi Alsacesta etelään sijaitsevaan Bourgogneen, joka tuottaa eräät maailman kalleimmista puna- ja valkoviineistä. Alueen crémantien päälajikkeet Chardonnay ja Pinot Noir ovat mielenkiintoisesti samat kuin Champagnen alueella, ja viineissä on toisinaan Alsacea enemmän runsautta ja paahteisuutta. 

Bourgognen lähellä sijaitseva pikkuruinen Jura näyttää, mitä Alppien tuntumassa kasvaneet rypäleet antavat kuohuviineihin. Alue on tunnettu omalaatuisista, hieman hapettuneista valkoviineistään, mutta kuohuviineissä on crémanteille tyypillistä kepeyttä ja raikkautta. Päälajikkeet ovat Chardonnay ja Pinot Noir sekä harvinaisemmat Trousseau ja Poulsard. 

Bordeaux´n ja Loiren jokilaakson hedelmäiset crémantit  

Länsi-Ranskan Bordeaux puolestaan on Bourgognen kaltainen klassikko. Sen crémanteissa voi maistella alueen tyypillisten rypäleiden taipumista kuohuviineihin. Valkoisia ovat esimerkiksi Sémillon ja Sauvignon Blanc, punaisia vaikkapa Merlot ja Cabernet Franc. Tyyli on usein helposti lähestyttävä ja herkullisen hedelmäinen. 

Loiren jokilaakson keskiosa taas on merkittävä crémantin tuottaja, jonka viinien tyyliä leimaa Chenin Blanc -rypäleen runsas käyttö. Usein se antaa mehiläisvahan ja hunajan vivahdetta, joka yhdistyy alueella erityisen raikkaaseen hedelmäisyyteen. Loire on tunnettu paitsi linnoistaan myös aromaattisesta Sauvignon Blanc -lajikkeesta, mutta sitä seudun crémanteihin ei saa käyttää. 

Osa crémanteista kotoisin Luxemburgista 

Luxemburgin crémant on mielenkiintoinen lisä ranskalaisten crémantien rinnalle. Mikrovaltion Moseljoen läheisyydessä sijaitsevien tarhojen kuohuviineissä on usein viehättävää mineraalisuutta ja raikasta tasapainoisuutta.  

Rypäleitä ovat niin klassiset kuohuviinilajikkeet Chardonnay ja Pinot Noir kuin Pinot Blanc ja Riesling.  

Crémant valmistetaan samalla menetelmällä kuin samppanja 

Kaikkia crémanteja yhdistää se, että ne tehdään aina perinteisellä kuohuviini- eli samppanjamenetelmällä. Tämän méthode champenois -termin käyttö kuitenkin kiellettiin 1980-luvulla muiden kuin Champagnen alueen viinien etiketeissä. 

Ensimmäiset Ranskan korkeimpaan AOC-laatuluokkaan kuuluvat crémantit määritettiin 1970-luvulla, mutta monella alueella on paljon sitä pidemmät perinteet kuohuviinin tuottajina.  

Crémantien tuotanto ja suosio on kasvussa, ja samalla niihin suhtaudutaan entistä suuremmalla vakavuudella. Monet tuottajat panostavat korkeaan laatuun sekä luomuviljelyyn. 

Crémant sopii brunssille tai buffetpöytään 


Ruokapöydässä crémantit yhdistyvät hienosti kevyisiin makuihin. Ne ovat helposti lähestyttäviä viinejä ja vallan monikäyttöisiä. 

Minkä ruoan pariksi crémantit erityisesti sopivat? Crémant on omiaan: 

  • brunssille tai buffet-pöytään  

  • ruokaisten salaattien seuraksi 

  • kylmien kala- ja äyriäisruokien kaveriksi 

  • piiraiden kylkeen 

  • rennoksi seurustelujuomaksi 

  • leikkeleiden ja juustojen kanssa nautittavaksi 

  • maljajuomaksi 

  • aperitiiviksi. 

Teksti: Lasse Pakarinen

Crémant-kuohuviinit Alkon valikoimissa

Alkon valikoimassa on lähes 70 crémant-kuohuviiniä Ranskasta ja Luxemburgista. Niistä vajaa puolet tulee Alsacen alueelta. Hinnat 0,75 litran pulloissa alkavat hieman yli 10 eurosta. 

Viinisanastoa

BLANC DE BLANCS Vain vaaleista rypäleistä valmistettu kuohuviini. 

BLANC DE NOIRS Vain tummista rypäleistä valmistettu kuohuviini. Rypäleiden mehu on väritöntä.  

CRÉMANT Perinteisellä kuohuviinimenetelmällä tuotettu laatukuohuviini. Vanhimmat ovat AOC Crémant de Bourgogne (1975), AOC Crémant de Loire (1975) ja AOC Crémant d’Alsace (1976). Crémant de Luxembourg luotiin vuonna 1991.  

MÉTHODE TRADITIONNELLE Perinteinen kuohuviinimenetelmä: viini saa kuplat toisessa käymisessä pullossa, jossa viini myös myydään. 

SAKKAKYPSYTYS Toisen käymisen jälkeen perinteisen menetelmän kuohuviini kypsyy pulloissa hiivasakan kanssa. Hiiva hajoaa eli autolysoituu ja antaa viiniin vivahteita. Crémanteissa sakkakypsytyksen on kestettävä vähintään 9 kk. Ennen myyntiä sakka poistetaan.  

Crémant lukuina 

  • Crémant-tarhoja oli  Ranskassa 2018 noin 11 722 ha. (Vertailun vuoksi: samppanjatarhojen pinta-ala on noin 35 000 hehtaaria.) 

  • Ranskassa Crémantin tuottajia on noin 6 000.

  • 100 l/150 kg maksimimäärä mehua, jonka rypäletertuista saa puristaa crémantiin. 

Lähde: cremants.com 

Sinua voisi myös kiinnostaa