Cabernet Sauvignon -rypäle on todellinen klassikko

Tumma Cabernet Sauvignon on yksi viljellyimmistä rypälelajikkeista. Se tuottaa monipuolisesti erilaisia viinejä aina maailman kirkkaimpiin tähtiin saakka.

Viinimaailmassa ei juuri ole kolkkaa, jossa ei viljeltäisi Cabernet Sauvignon -lajiketta. Alkon viinien tuotepäällikkö Kirsi Erme sanoo, että rypäleellä on vahva laatumielikuva, joka juontuu Ranskan Bordeaux’n huippuviineistä.

”Se on kautta maailman tunnettu klassikkolajike”, Erme muotoilee.

Monipuolinen Cabernet Sauvignon on kuitenkin muutakin kuin vain kalliiden huippuviinien lajike.

”Riippuen kasvu- ja sääolosuhteista ja toki valmistusmenetelmistäkin, Cabernet Sauvignonista tehdään viinejä edullisesta luokasta maailman ultrapremiumiin sekä kaikkea siltä väliltä”, Erme sanoo.

Cabernet Sauvignon on myöhään kypsyvä lajike, joka vaatii lauhkean ilmaston ja  lämpimän syksyn, jotta rypäleet kypsyvät optimaalisesti. Tällöin viineissä on hedelmäisyyttä, hapokkuutta ja tanniinisuutta.

Tutustu Cabernet Sauvignoniin

Millaisia aromeja Cabernet Sauvignonissa on?

Cabernet sauvignon -viinien tyypillisin aromi on mustaherukka, jonka jo aloitteleva viiniharrastaja voi oppia tunnistamaan.

”Parhaimmillaan se on kuin nuuhkisi nenällään juuri poimittujen täysin kypsien mustaherukoiden ämpäriä”, Erme kuvailee.

Cabernet sauvignon -viinien tyypillisiä aromeja ovat

  • mustaherukan marja
  • muut marjat, esimerkiksi tumma kirsikka
  • yrttisyys, esimerkiksi minttu
  • tammen antamat aromit kuten mausteisuus, toffee ja paahteisuus
  • kypsytyksen tuomat aromit, esimerkiksi nahka ja talli. 

Takaisin ylös.

Millaisia viinejä Cabernet Sauvignonista tehdään?

Cabernet Sauvignon on usein punaviinien lajike

Cabernet Sauvignon on etenkin punaviinien lajike, mutta siitä valmistetaan myös roseeviinejä sekä joskus jopa kuohuviinejä ja valkoviinejä. Se on mahdollista, sillä myös tummakuoristen rypäleiden mehu on vaaleaa.

Punaviinit ovat tyyliltään vaihtelevia.

”Cabernet’sta saadaan kasvuolosuhteista riippuen helposti nuorena juotavia hedelmäisiä viinejä. Toinen ääripää on, että viini vaatii pitkää kypsytystä, jotta sitä on miellyttävää juoda”, Erme kuvailee.

  • Cabernet sauvignon -punaviinit vaihtelevat keskitäyteläisestä erittäin täyteläiseen sekä pehmeästä ryhdikkään tanniiniseen.
  • Klassisesti viineissä on hapokkuuden ja tanniinisuuden antamaa ryhdikästä rakennetta.
  • Bordeaux’n leudossa ilmastossa viineistä tulee parhaimmillaan hienostuneita ja tyylikkäitä sekä pitkää kypsytystä kestäviä.
  • Kun mennään lämpimämmille alueille, viineistä tulee usein helpommin juotavia, pyöreämpiä ja kenties hillomaisempia, eivätkä ne usein kestä pitkää kypsytystä. 

Takaisin ylös.

Missä Cabernet Sauvignonia viljellään?

Cabernet sauvignon -viinejä saadaan lähes kaikista viinimaista.

”Jos vetää mutkat suoriksi, Cabernet Sauvignonia viljellään ympäri maailman siellä, missä viiniä nyt viljellään”, Erme sanoo.

Ranska

Bordeaux’n viinialue ja etenkin sen ala-alue Médoc on Cabernet Sauvignonin alkukoti. Viineihin sekoitetaan siellä muitakin lajikkeita, tärkeimpinä Merlot’ta ja Cabernet Francia – yksinään alueen cabernet sauvignon -viini saattaa olla turhankin tiukka. Viinit ovat hienostuneita, ryhdikkäitä ja kypsytystä kestäviä.

Lajiketta viljellään myös Lounais- ja Etelä-Ranskassa sekä jonkin verran Loiren laaksossa.

Muu Eurooppa

Cabernet Sauvignonia viljellään runsaasti esimerkiksi niin Espanjassa kuin Italiassa. Jälkimmäisessä lajike yhdistetään toisinaan Toscanan moderneissa, niin sanotuissa supertoscanalaisissa viineissä maan omaan Sangiovese-lajikkeeseen.

Lajike on tärkeä myös muun muassa Bulgariassa, ja sitä viljellään jonkin verran jopa Saksan tapaisissa viileissä viinimaissa.

Yhdysvallat

Yhdysvalloissa Cabernet Sauvignon on merkittävä etenkin Kaliforniassa sekä Washingtonin osavaltiossa.

Kaliforniassa Napan viinialue on kuulu tyylikkäistä ja usein erittäin kalliista cabernet sauvignon -viineistään. ”Tyyli on muhkea ja monesti tammivetoinen, mutta viineissä on huippuviineille tyypillistä tyylikästä tasapainoisuutta”, Erme kuvailee.

Etelä-Amerikka

Cabernet Sauvignon on Chilen viljellyin lajike, jonka osuus tarhoista on lähes kolmannes. Maan lämpimillä alueilla rypäleet kypsyvät hyvin, ja samalla viileät yöt mahdollistavat raikkaan hapokkuuden synnyn. Viinit ovat täyteläisiä ja mausteisia.

Lajiketta viljellään paljon myös Argentiinassa.

Australia

Australiassa tehdään monen tyylin cabernetviinejä. Lajike sekoitetaan siellä toisinaan Shiraz’n kanssa, mikä on muualla poikkeuksellista.

Etelä-Afrikka

Lajiketta viljellään laajasti Etelä-Afrikan viinialueilla Western Capessa, missä siitä tehdään myös huippuviinejä. Joskus käytössä on Bordeaux’sta tuttu rypälesekoitus, joka kulkee termillä bordeaux-blendi.

Kiina

Bordeaux’n viinit ovat Kiinassa arvostettuja, joten ei ole yllätys, että Cabernet Sauvignon on noussut tärkeään rooliin myös maan omilla tarhoilla.

Takaisin ylös.

Jos pitää Cabernet Sauvignonista, mitä muita rypäleitä kannattaa kokeilla? 

Cabernet Sauvignonia rakastava voi kokeilla viinejä, joissa on samankaltaista aromimaailmaa tai vastaavaa ryhdikästä tyyliä:

  • Tumma Cabernet Franc on toinen Cabernet Sauvignonin vanhemmista, joista lajike on risteytynyt. Siinä on samankaltaista hapokasta ja tanniinista rakennetta sekä selkeän mustaherukkaisia aromeja. Usein lajike on viinissä osana rypälesekoitusta, mutta myös yhden lajikkeen cabernet franc -viinejä tehdään.
  • Vanhemmista toinen on vaalea Sauvignon Blanc, jossa siinäkin on mustaherukan aromeja, tosin enemmän lehteä kuin marjoja.
  • Malbec ja Syrah - eli Shiraz -lajikkeiden punaviineistä voi hakea samankaltaista täyteläistä ja varsin ryhdikästä punaviinien tyyliä.

Takaisin ylös.

Minkä ruokien seuraan cabernet sauvignon -viinit sopivat?

Cabernet Sauvignonista valmistetut viinit mielletään usein punaisen lihan seuralaisiksi, mutta ne soveltuvat muidenkin ruokien kumppaneiksi.

Liharuoat

Cabernet sauvignonit ovat klassinen valinta naudanlihan sekä riistan, esimerkiksi hirven, kylkeen. Samoin possu ja kaikki grillilihat viihtyvät niiden kavereina.

Kasvisruoat

Muhevat kasvisruoat, joissa on runsaasti makua, viihtyvät cabernet sauvignonin kanssa. Esimerkiksi paahdetut juurekset ovat toimiva pari.

Kasvisten kanssa viinin ei tarvitse olla kaikista täyteläisin, vaan esimerkiksi keskitäyteläinen sopii hyvin.

Juustot

Kun pullonpohjalle jää aterialla viiniä, cabernet sauvignon on hyvä jälkiruokajuuston kumppani. 

Runsaan punaviinin kanssa toimivat runsasmakuiset juustot, esimerkiksi sinihomejuusto. Samoin kypsytetyt kovat juustot sopivat cabernet’n seuraan.

Takaisin ylös.

Kirsi Erme

Viinien tuotepäällikkö, elintarviketieteiden maisteri Kirsi Erme vastaa tällä hetkellä Alkon Etelä-Amerikan, Espanjan ja Portugalin viinivalikoimasta. Hän aloitti Alkossa vuonna 2013. Vapaa-ajalla hänen kiinnostuksen kohteensa on erityisesti Ranska. Herkullisia juustoja Erme ei voi vastustaa! Viineissä hän kokeilee mielellään erilaisia uusia tuotteita, mihin rikas ja kansainvälinen viinimaailma tarjoaa oivan mahdollisuuden.

Cabernet sauvignon -viinit Alkon valikoimissa

Alkon valikoimasta löytyy runsaasti viinejä, joihin on käytetty Cabernet Sauvignon -lajiketta, yli 20 maasta. Niistä moni tulee Ranskasta, joista suurin osa Bordeaux’n alueelta. Viinejä tulee toiseksi eniten Chilestä, minkä lisäksi merkittäviä määriä saadaan esimerkiksi Italiasta, Espanjasta, AustraliastaEtelä-Afrikasta ja Yhdysvalloista. Lisäksi Cabernet Sauvignonia käytetään etenkin roseeviineihin.