Makumatka harvinaisempiin tummiin rypäleisiin

Joko maistoit zweigeltia, aglianicoa, tannatia ja kékfrankosta? Tummissa rypäleissä riittää viininystävälle tutkittavaa.

Kun kansainväliset Cabernet SauvignonShiraz ja Merlot ovat jo tuttuja ja Pinot Noirinkin aromikkuus muistissa, tekee ehkä mieli laajentaa valikoimaa muihin lajikkeisiin ja oppia uusia makuja.

Eri rypälelajikkeita on olemassa tuhansia. Vaikka vain muutamia kymmeniä näistä on laajemmin viinintuotannossa, jo nämä avaavat kiinnostuneille ovia viinikulttuuriin ja -historiaan. Esimerkiksi Italiassa, Portugalissa ja Kreikassa on paljon näiden maiden alkuperäisiä, osin hyvinkin vanhoja rypälelajikkeita, joita ei juuri viljellä muualla.

Agiorgitiko eli suomeksi Pyhän Yrjön rypäle on Kreikan yleisin tumma lajike. Siitä tehdään viinejä esimerkiksi Nemean alueella, viinit ovat hyvin tummia ja hedelmäisiä, pehmeä maku muistuttaa luumuja.

Nerello Mascalese puolestaan on erikoisuus, jota tuotetaan Etnan alueella Sisiliassa. Etnan rinteillä kasvaneista rypäleistä tulee kuultavan punaisia, hapokkaita ja vivahteikkaita viinejä.

Aglianico on alun perin kreikkalainen tumma rypäle, josta tehdään täyteläisiä, runsaan makuisia punaviinejä Italian Campaniassa ja Basilicatassa. Tunnetuimmat viinit tehdään Taurasi ja Aglianico del Vulture -nimillä. Näitä viinejä kannattaa kypsyttää pulloissa.

Muita lajikkeita ovat esimerkiksi

  • Tannat: Viinit erittäin tanniinisia ja pehmenevät miellyttävämmiksi, jos kypsytetään muutamia vuosia pulloissa. Tyypillisesti tannatit ovat mokkaisia ja täyteläisiä. Rypälettä viljellään Ranskan Madiranin alueella ja muualla Lounais-Ranskassa, josta se levisi 1800-luvulla myös Uruguayhin. Nykyään Tannat on Uruguayn tärkein rypälelajike ja maa onkin julistanut huhtikuun 14. päivän viralliseksi Tannat-päiväksi, jolloin rypälettä juhlistetaan erilaisilla tapahtumilla ja maistelutilaisuuksilla.

  • Gamay: Viinit keveitä tai keskitäyteläisiä. Viljellään Ranskan Beaujolais’n alueella. Pehmeän marjaiset, elegantit Julienas, Fleurie, Morgon sekä muut Beaujolais’n viinit ovat gamayta.

  • Zweigelt: Itävallassa kehitetty kahden lajikkeen risteytys. Tummia, keskitäyteläisiä tai täyteläisiä ja maultaan voimakkaita, jopa mausteisen pippurisia viinejä.

  • Durif: Viinit täyteläisiä, osin melko hapokkaitakin, maussa on tummia hedelmiä. Viljellään erityisesti Kaliforniassa ja Australiassa

  • Blaufränkisch: Itävallassa ja Unkarissa viljeltävä lajike, tunnetaan Unkarissa nimellä Kékfrankos. Keskitäyteläisiä tai täyteläisiä, pehmeitä ja mehevän marjaisia viinejä. Usein parhaita nuorina.