Chat
Chardonnay yllättää monipuolisuudellaan
Chardonnaysta on moneen lähtöön. Se on arvostettu lajike, josta tehdään eräät maailman kalleimmista valko- ja kuohuviineistä, mutta niiden lisäksi viinejä on kaikissa muissakin hintaryhmissä.
”Chardonnay on monitaituri, siitä saa ihan mitä vaan. Se taipuu helpoista seurusteluviineistä maailman upeimpiin samppanjoihin”, sanoo Timo Tossavainen, joka työskentelee Alkossa viinien tuotepäällikkönä.
Missä Chardonnayta viljellään?
Chardonnay on kotoisin Ranskan Bourgognesta, mistä lajikkeen kuuluisimmat klassikot tulevat. Nimensä rypäle on saanut alueen eteläosassa sijaitsevalta kylältä.
Kotikonnuiltaan Chardonnay on levinnyt ympäri viiniä viljelevän maailman. Euroopassa sitä viljellään varsin paljon esimerkiksi Italiassa ja Espanjassa, minkä lisäksi köynnöksiä on istutettu kaikkiin Euroopan ulkopuolisiin viinimaihin. Lajike on tärkeä esimerkiksi Australiassa ja Yhdysvalloissa.
Usein chardonnayviinin voi tunnistaa helposti etikettiä vilkaisemalla. Poikkeuksiakin kuitenkin on.
”Toisinaan täytyy tietää viinialueen mukaan, että kyseessä on chardonnay, sillä sitä ei välttämättä kerrota etiketissä. Viinialue Chablis toimii tästä hyvänä esimerkkinä”, Tossavainen kertoo.
Monella rypäleellä on vaihtoehtoisia nimiä, mutta Chardonnay kulkee samalla nimellä lähes poikkeuksetta. Itävallassa siitä saatetaan kuitenkin käyttää nimeä Morillon.
Mitä Chardonnay vaatii kasvupaikaltaan?
Chardonnay ei ole kovin kranttu kasvupaikkansa suhteen.
”Chardonnay on niin laajalle levinnyt siksi, että sitä voi kasvattaa eri puolilla maailmaa erilaisissa olosuhteissa, ja se tuottaa sen mukaan erilaisia viinejä”, Tossavainen sanoo.
Monet arvostetuimmista viineistä kuitenkin tulevat suhteellisen viileästä ilmastosta ja kalkkikivisestä maasta – Ranskan Bourgogne ja Champagne ovat tästä hyviä esimerkkejä.
Miltä chardonnayviinit maistuvat?
Chardonnayn monipuolisuudesta kertoo, että siitä valmistettuja viinejä on kaikissa Alkon valkoviinien makutyypeissä pehmeistä ja kepeistä aina runsaisiin ja paahteisiin saakka.
”Chardonnay jaksaa aina yllättää monipuolisuudellaan. Monesti sitä odottaa mielenkiinnolla, kun pääsee kokeilemaan itselle uuden tuottajan chardonnayta ja maistamaan, minkälainen on heidän valmistustapansa mukainen lopputulos. Se voi olla mitä tahansa hapokkaasta ja yrttisestä aina muhkean tammiseen ja kermaiseen viiniin”, Tossavainen sanoo.
Viileillä alueilla viineistä tulee hapokkaita, raikkaan hedelmäisiä sekä usein mineraalisia. Lämpimillä alueilla viinit ovat usein pehmeämpiä, ja niiden aromeissa on kypsempää, jopa trooppista hedelmäisyyttä. Useimmiten chardonnayt ovat kuivia, mutta viinejä tehdään kaikissa makeusasteissa.
Chardonnayn tyypilliset aromit eivät ole kovin vahvoja, joten rypäle ei ole samalla tapaa helposti tunnistettava kuin vaikka Sauvignon Blanc, toinen ranskalainen klassikko.
Usein maussa on mukana vihreän omenan tai sitruunan aromeja, lämpimillä alueilla taas esimerkiksi ananaksen vivahdetta. Kasvupaikan lisäksi valmistusmenetelmät vaikuttavat paljon, minkä vuoksi chardonnayssa saattaa olla esimerkiksi voin ja kerman sävyjä tai tammisia toffeen, vaniljan ja paahteisuuden aromeja.
Tuhti ja tamminen chardonnaytyyli oli erityisen suosittu vielä pari vuosikymmentä sitten, mutta sittemmin trendi on vaihtunut raikkaampaan suuntaan. Tammikypsytys ei kuitenkaan ole väistynyt kokonaan, ja sen aromit kuuluvat monen klassikkoviinin tyylikkyyteen.
Alkon valikoimiin kuuluu yli 400 chardonnayta. Chardonnay on kotoisin Ranskan Bourgognesta, mistä lajikkeen kuuluisimmat klassikot tulevat. Euroopassa sitä viljellään varsin paljon esimerkiksi Italiassa ja Espanjassa. Euroopan ulkopuolisista maista lajike on tärkeä myös esimerkiksi Australiassa ja Yhdysvalloissa.
Chardonnaysta tehdään myös kuohuviinejä
Chardonnay on yksi klassisimmista kuohuviinien lajikkeista. Se on tärkeä osa esimerkiksi samppanjan rypälesekoitusta tummien Pinot Noirin ja Meunierin ohella. Chardonnayn ja Pinot Noirin liitto on yleinen myös muualla klassisen tyylin kuohuviineissä.
”Jos samppanjoissa haluaa maistella Chardonnayn eleganttiutta, etiketissä käytettävä ilmaisu Blanc de Blancs kertoo viinin olevan valmistettu vain vaaleista lajikkeista, mikä Champagnessa pääsääntöisesti tarkoittaa juuri Chardonnayta. Alueella viljellään muutamia muitakin vaaleita lajikkeita, mutta niitä näkee enää harvemmin”, Tossavainen kertoo.
Minkä ruokien kanssa chardonnay sopii?
Chardonnayviinit ovat yleispäteviä kumppaneita monenlaisille ruoille.
”Itselläni on lähes aina kotona viileänä pullo chardonnayta, sillä usein illallinen tulee päätettyä vasta ruokakaupassa. Chardonnayn monipuolinen yhdistettävyys onkin tae sille, että lähes mitä tahansa tuleekin illalliseksi valittua, niin viini on kotona valmiiksi viilennettynä”, Tossavainen sanoo.
Ruoan ja viinin liiton voi myös virittää chardonnayviinin tyylin mukaan. Koska rypäleen viinit ovat vaihtelevia, myös parhaissa ruokakumppaneissa on kirjoa.
Hedelmäiset ja helposti lähestyttävät chardonnayt ovat hyviä yleisviinejä esimerkiksi salaattien ja kasvisruokien seuraan, ja ne ovat pätevä valinta myös noutopöytään.
Raikkaan hapokkaat chardonnayviinit ovat klassisia äyriäisten ja miedonmakuisten kalojen, esimerkiksi siian tai kuhan, kumppaneita. Näitä viinejä on makutyypeissä vivahteikas ja ryhdikäs sekä pirteä ja hedelmäinen.
Täyteläiset ja tammiset chardonnayt puolestaan pärjäävät vahvojenkin makujen parina. Ne viihtyvät mainiosti aromikkaan kalan, kuten lohen, sekä runsasmakuisten äyriäisten seurana. Tuhti chardonnay yhdistyy hyvin myös vaaleaan lihaan eri linnuista aina porsaaseen saakka. Näitä viinejä on makutyypissä runsas ja paahteinen.
