Beaujolais’n monipuolisuus yllättää

Jo roomalaiset havaitsivat Beaujolais’n kukkuloiden soveltuvan hyvin viinin­viljelyyn. Itäisessä Keski-Ranskassa sijaitsevan alueen tarhat alkavat nykyisin Lyonin kaupungin luoteispuolelta ja ulottuvat pohjoisessa aina Bourgognen Mâconnais-alueen naapuriin. Mâconin laadukkaiden viinikylien nauha jatkuu Beaujolais’n kylissä.

Etelästä pohjoiseen mentäessä maisema muuttuu ja viinirinteet jyrkkenevät. Tarhojen erot on huomioitu Beaujolais’n aluemerkinnöissä, joita on kaikkiaan kaksitoista. Beaujolais- ja Beaujolais-Villages ovat laajimmat merkinnät, joiden lisäksi pohjoisen ytimessä on kymmenen nimettyä cru-kylää, joiden viinejä pidetään erityisen laadukkaina.

Beaujolais’n viinialueiden ala-alueissa on eroja

Tarhojen paikat vaihtelevat. Cru-kylien etelään viettävillä rinteillä viiniköynnökset saavat erityisen paljon aurinkoa, mikä tuottaa muuta aluetta voimakkaampia viinejä. Maaperät ja pienilmastot vaihtelevat, joten kunkin ala-alueen olosuhteiden summa, terroir, maistuu viineissä. Toki myös viinitalolla on tärkeä roolinsa.

Beaujolais’ssa tehdään edelleen usein melko kevyitä ja marjavetoisia, mutta silti kypsytyskestäviä viinejä. Toisessa päässä ovat täyteläisemmät, kenties tammikypsytetyt viinit. Asiakkaiden mieltymyksiä kuunnellen myös traditionaaliset viinintuottajat tekevät nykyisin modernia, usein entistä runsaampaa viinityyliä.

Alueella tehdään enenevissä määrin myös roseeta. Lisäksi pienellä osalla tarhoja viljellään vaaleaa Chardonnay-lajiketta.

Gamay-rypäle Beaujolais’n tyylin takana

Beaujolais’n katsotaan olevan osa Bourgog­nen viinialuetta, mutta se on niin omintakeinen, että lähes yhtä usein se luetaan aivan omaksi alueekseen.

Merkittävin ero on rypälelajikkeessa. Siinä missä Pinot Noir on muun Bourgognen punaviinien valtalajike, vähemmän tunnettu Gamay hallitsee Beaujolais’ta.

Gamay mielletään joskus vain kevyitä ja marjaisia viinejä tuottavaksi lajikkeeksi. Todellisuudessa siitä kuitenkin saadaan myös viinejä, joissa on rakennetta, tummempia aromeja sekä kypsytys­kestävyyttäkin. Rypäle on kameleontti, josta voidaan viinitarhasta ja viinintekijästä riippuen tehdä hyvinkin moniulotteisia viinejä

Lajikkeen mahdollisuudet heijastuvat Beaujolais’n viineihin.

Beaujolais on moneen sopiva ruokaviini

Ruokapöydässä beaujolais on monikäyttöinen viini. Beaujolais ei jyrää aromimaailmallaan, vaan marjaisuus ennemmin korostaa ruoan makuja.

Sen hillitty ranskalainen tyylikkyys yhdistyy hyvin klassisen ranskalaisen keittiön herkkuihin, jotka lopulta eivät ole maultaan kovin täyteläisiä.

Lähellä sijaitseva Lyon on kuulu gastronomiastaan. Beaujolais kuuluu siellä olennaisena osana viinivalikoimaan niin perinteisissä bouchon-kansanpaikoissa kuin tähtitason ravintoloissa.

Miksipä ei kuuluisi? Beaujolais sopii rasvaisista kaloista monipuoliseen joulupöytään saakka.

Uuden sadon Nouveau-viini valmistetaan erityisellä hiilidioksidikäymisellä, macération carbonique, joka mahdollistaa nopean viininvalmistuksen. Tuloksena on poikkeuksellisen hedelmäinen viini, jossa voi olla esimerkiksi vadelman, mansikan tai banaanin sävyjä.

Tämä marjaisa ja hapokas beaujolais nouveau käy moneen, kalasta salaattien kautta juustoille ja ranskalaisille leikkeleille, joiden rasvaisuutta sen raikkaus leikkaa.

Toisaalta etenkin cru-kylien viineissä on syvyyttä, joka kantaa riistalintujen ja muun lihan parina samaan tapaan kuin Bourgognen pinot noir -viinit.