Kuohuviinien suosio nosti uudet viinityylit esiin

Pohjois-Italian Piemonten kukkulainen seutu on kuulu punaviineistään, mutta alueelta on ponnahtanut uusi nousija: Alta Langa DOGC -kuohuviinit, joiden Chardonnay- ja Pinot Noir -rypäleitä viljellään rinteiden yläosien viileydessä.

Alta Langan kuohuviinit ovat yksi esimerkki laadukkaista ja nousevista samppanjan haastajista. Toinen on Pohjois-Italian Lombardiassa sijaitseva Franciacortan alue , joka on panostanut laatukuohuviiniin jo pidempään.

Espanjan corpinnat on uusi puheenaihe. Se on DO Cava -kuohuviinien ydinalueen tuottajien suhteellisen tuore merkintä, jolla ei ole laatuluokitusta. Corpinnat-kuohuviinit valmistetaan erityisen tiukkojen vaatimusten mukaan.

Myös Englannin viileys sopii kuohuviinirypäleiden kasvattamiseen, ja sen viinit ovatkin nousseet kiinnostuksen kohteiksi.

Huippulaatua saadaan yhä useammin myös Euroopan ulkopuolelta. Koko viinimaailma tuntuu heränneen kuohuviinien buumiin.

Monet näistä viinityypeistä ovat toki tuotannoltaan pieniä ja suosiota rajoittaa sekin, että hinnat huitelevat samppanjan tietämillä. Niitä kuitenkin alkaa pikkuhiljaa näkyä, joten kokeilunhaluisimmat maistelevat niitä Suomessakin.

Suosituin tyyli on kuiva

Makeita ja kotimaisia, sellaisia olivat valtavirran kuohuviinit suomalaisten laseissa vielä 1980-luvulla. Jos haluttiin muuta kuin suomalaista marjakuohuviiniä, valinta saattoi kohdistua vaikka makeisiin Italian Astin kuohuviin.

Maku alkoi muuttua 1990-luvulla. Ensimmäisenä nousi Espanjan cava, varsinkin kuivemman pään viinit. Espanja oli Alkossa pitkään suosituin kuohuviinimaa, mutta vuonna 2021 valtikka siirtyi Italialle. Cavan oli haastanut prosecco, joka aloitti maailmanvalloituksensa 2010-luvun alussa.

Proseccon tuottajat laativat viinilleen uudet säännöt ja aloittivat määrätietoisen markkinoinnin. Pian alkoi myös proseccolla jatkettavien spritz-juomasekoitusten trendi. Suosion varmisti rosee-proseccon salliminen.

Proseccon voittokulkua edesauttoi lähestyttävän hedelmäinen maku. Useimmat muut laatukuohuviinit valmistetaan perinteisellä menetelmällä, jossa viini saa kuplansa toisessa käymisessä pulloissa, ja kypsyy sen jälkeen hiivasakan kanssa. Prosecco käytetään tankeissa eikä viiniä kypsytetä, joten siinä maistuvat rypäleen aromit. 

Samppanja tuli jäädäkseen

Samppanjan suosiolle odotettiin myyntipiikkiä vuosituhannen vaihtuessa, mutta siitä lähtikin kasvun alku. Parissa vuosikymmenessä samppanjan myynti Alkossa peräti viisinkertaistui. Osansa ilmiössä oli edullisemman pään samppanjoilla, joita tuli runsaammin saataville 2010-luvulla.

Samppanja on luksusta, joka on kuitenkin suhteellisen helposti saavutettavaa. Jo etiketissä komeileva nimi Champagne lisää sen erityisyyttä. Tämä tuottaa vaikeuskerrointa haastajille.

Suurin osa myytävistä samppanjoista on vuosikerrattomia vaaleita samppanjoita. Toki myös esimerkiksi roseeversioiden vaaleanpunainen väri viehättää nyt niin samppanjoissa kuin muissakin kuohuviineissä.

Samppanjan myynti Alkossa on jo kääntynyt laskusuuntaan. Yhtenä syynä on vaikeina aikoina kasvava hintatietoisuus. Samppanjalle etsitään edullisempia laadukkaita vaihtoehtoja, esimerkkeinä cava ja Ranskan eri viinialueiden crémantit. 

Kuohuviini ei ole enää pelkkä kilistelyjuoma

Kuohuviinin käyttöyhteydet ovat monipuolistuneet. Jos kuohuvat olivat ennen lähinnä tärkeiden hetkien maljajuomia, nyt niitä tarjotaan monessa muussakin tilanteessa.

Kuohuviinilasillinen nautitaan vaikka seurustelujuomana terassilla tai ruokajuomana brunssilla. Samalla kuivasta kuohuviinistä on tullut yleispätevä aperitiivi, jonka kanssa saatetaan jatkaa ainakin alkuruoan kanssa.

Etenkin moniulotteinen samppanja on jo vakavasti otettu ruokajuoma. Hifistelijät valitsevat pitkän kaavan illallisella kullekin ruokalajille täsmävalintana eri tyylin samppanjan.

Toisaalta laadukkaat alkoholittomat kuohuviinit ovat tulleet jäädäkseen. Kotimaiset luonnon ja puutarhojen antimista valmistetut alkoholittomat kuohuvat antavat osaltaan lasiin sävykkyyttä.

Esimerkkejä vaaleiden kuohuviinien aromeista

Näin proseccon ja vuosikerrattoman vakiosamppanjan aromit eroavat toisistaan.

Asiantuntija: Taina Vilkuna

Teksti: Lasse Pakarinen