Viinin tulevaisuus

Tuoteviestintäpäällikkö ja Master of Wine Taina Vilkunalla on ollut näköalapaikka viinialan muutokseen, sillä hän on työskennellyt Alkossa yli 30 vuoden ajan. Viinintuotanto on maataloutena aina riskialtista, mutta sään ääri-ilmiöiden voimistuessa koko maapallolla viljelijät niin epävarmassa Euroopassa kuin tulvien ja kuivuuden piinaamassa Australiassa miettivät nyt, miten toimeentulo ja viinintuotanto turvataan.

Ensimmäistä kertaa 30 vuoteen Ranskassa kävi vuonna 2021 niin, että Beaujolais Nouveau -viiniä valmistui aluetta koetelleiden keväthallojen ja muiden vitsausten takia niin vähän, että sitä ei Alkoon asti saatu.

Viinintuotanto ei ole kriisissä, mutta suurten haasteiden edessä. Esimerkiksi Ranskan viinintuotanto laski melkein 30 prosenttia edellisvuodesta, ja Espanja kiri sen ohi Euroopan toiseksi suurimmaksi viinimaaksi heti Italian jälkeen.

Lohdullista on, että ala on tähänkin asti ollut mestari sopeutumaan. Keskustelimme ilmastonmuutoksen vaikutuksista viinialaan tuoteviestintäpäällikkö, Master of Wine Taina Vilkunan kanssa.

1. Suomesta tulee johtava riesling-maa

”Toivottavasti ei, sillä silloin ilmastonmuutos olisi jo karannut hallinnasta. Tosiasia silti on, että pohjoiset viinimaat hyötyvät ilmastonmuutoksesta. Suurin yksittäinen hyötyjä tähän mennessä on ollut Saksa.

Jos aiemmin Saksassa oli kymmentä vuotta kohti yksi tai kaksi hyvää viinivuotta, nyt on toisin, eli kehnoja vuosia mahtuu vuosikymmeneen pari. Toisaalta esimerkiksi Saksan perinteistä helmeä eli Eisweinia on jo vaikea tehdä, kun lainsäädännön edellyttämät pakkaset satokauden lopussa ovat vähentyneet.

Lohdullista on, että viiniala joustaa. Saksalainenkin jääviini syntyy ehkä tulevaisuudessa niin, että rypäleet poimitaan sopivan kypsinä loppuvuodesta ja pakastetaan viininvalmistamossa. Jääviiniä valmistetaan näin monissa viinimaissa, joissa viinilainsäädäntö sen sallii.

Paljon mietitään myös sitä, mihin viinitarhoja kannattaa perustaa. Ei ainakaan mihinkään, missä on jo nyt liian kuumaa ja kuivaa. Esimerkiksi monet Champagnen alueen viljelijät ovat varautuneet muutokseen ostamalla palstoja Englannista, jossa maaperä on viininvalmistuksen kannalta hyvin samanlaista kuin itse Champagnessa."

2. Viininviljelyllä voi hillitä ilmastonmuutosta.

”Mitä enemmän maapallolla on vihreää, sitä parempi. Kaikki vihreä sitoo hiilidioksidia, vaikka viinintuotanto on maailmanlaajuisesti pieni tekijä. Viininviljely ei ole ruoantuotannosta pois, sillä viiniviljelmien maaperä on useimmiten liian karua ruoantuotantoon. Olipa maaperässä hiekkaa, kalkkia, savea, liuskekiveä – viini on kiitollinen näissä kaikissa ja imee jokaisesta itseensä erilaiset aromit.

Helpot energiansäästöratkaisut on jo pitkälti tehty. Esimerkiksi aurinkoenergiaa käytetään jo nyt paljon ja vesi kierrätetään viimeiseen tippaan asti. Vesi on arka aihe, sillä jos vesivaroista on pulaa, ne suunnataan toki ennemmin juomavedeksi tai elintarvikkeiden kuin viinin tuotantoon.

Onko luomuviini aina varmin valinta maapalloa ajatellen? Maaperää kunnioittava luomuviinituotanto ei välttämättä ole se kaikkein ympäristöystävällisin valinta, sillä fossiilisia polttoaineita käyttävien koneiden avulla tehtävän työn osuus voi olla suurempi kuin tavallisessa viininviljelyssä. Toki pienellä tilalla voi olla mahdollista hankkia traktorin sijaan hevonen, mitä voi hyödyntää myös markkinoinnissa.”

3. Viini on tulevaisuudessa harvojen juoma.

”Kelvollisia, edullisen hintaluokan viinejä tulee aina olemaan kaupan. Tuottajilla tuskin on tulevaisuudessakaan mahdollisuutta nostaa hintoja. Alalla vallitsee voimakas kilpailu, ja Chilen ja Argentiinan kaltaisista maista tulee hyviä, houkuttelevan hintaisia tuotteita.

Toinen kysymys on se, tehdäänkö tulevaisuuden huippuviinit samoilla alueilla ja samoista rypälelajikkeista kuin nyt. Todennäköisesti ei. Nyt jo pelätään esimerkiksi sitä, poistuuko kuumuutta huonommin kestävä Pinot Noir Bourgognen viinialueelta ja tuleeko tilalle vähemmän lämpöherkkä Syrah.

Myös Bordeaux salli viime vuonna seitsemän uutta rypälelajiketta koekäyttöön. Rypäleet ovat kotoisin esimerkiksi Portugalista Douron laaksosta, jossa ne ovat sopeutuneet sietämään lämpimämpiä olosuhteita.

Yhtenä ratkaisuna kehitetään uusia hybridilajikkeita, joissa yhdistyisivät vitis vinifera -köynnöksen laatu- ja maku­ominaisuudet niihin muiden lajien ominaisuuksiin, joissa on kyse home- ja kasvitautien sietämisestä. Ongelmana on ainakin vielä, että kuluttajat haluavat nauttia tuttua Chardonnay-, Merlot- tai Cabernet Sauvignon -viiniä, eivät outoa Solarista tai Seyval Blancia.”

4. Tulevaisuuden viini on geenimuokattua ja se tehdään laboratoriossa.

”Tuskin, sillä ei ole nähtävissä, että rypäleiden viljely päättyisi tai vaikeutuisi kohtuuttomasti. Mutta valmistustapoja ja tuotannon osia muutetaan, kuten on tapahtunut tähänkin asti läpi koko viinihistorian.

Huolena esimerkiksi on ollut se, heikentääkö tai muuttaako ilmastonmuutos viinien makua. Muutamassa vuosikymmenessä esimerkiksi Bordeaux´n punaviinien alkoholiprosentti on noussut 12,5:stä jopa 15 prosenttiin, ja viinien makuprofiili on aiempaa intensiivisempi, jopa hillomainen. Ainoa syy tähän ei kuitenkaan ole ilmastonmuutos, vaan myös viinikriitikoiden ja kuluttajien mieltymykset muuttavat viinien tekotapoja ja makua.

Rypäleiden geenimuokkaus niin, että ne kestäisivät home- ja kasvitauteja paremmin, säästäisi sekä työtä että ympäristöä, sillä torjunta-aineiden tarve vähenisi. Todennäköistä on, että kymmenen vuoden kuluttua aiheesta käydään enemmän keskustelua kuin nyt.

Ennakkoluuloton, pitkistä viiniperinteistä vapaa Suomi voisi olla kasvitauteja paremmin kestävien hybridiviinien ensimmäinen markkina-alue. Otettiinhan meillä uuden maailman viinit, hanapakkaukset ja kierrekorkitkin nopeasti vastaan. Hanapakkaukseen ihastuttiin ensin käytännön syistä, mutta nyt niiden valinta on myös ilmastovastuullinen teko.”

5. Pian viinikin kaadetaan vain tölkistä kuten maidot ja mehut.

”Tölkissä ei ole mitään vikaa. Fiksu pakkaaminen kiinnostaa, ja syystä, sillä pakkaus ja kuljetus ovat suurimpia viinin hiilijalanjälkeen vaikuttavia tekijöitä. Tärkeintä olisi kehittää kierrätysjärjestelmää globaalisti. Meillä Suomessa niin lasi- ja muovipullojen kuin hanapakkausten ja tölkkien kierrätys on järjestetty hyvin, mutta näin ei ole kaikkialla.

Lasipullolla on suurin hiilijalanjälki, mutta toisaalta se on korvaamaton, kun viini hyötyy pitkästä säilytyksestä tai kypsytyksestä. Sen merkitystä ei kuitenkaan pidä liioitella. On arvioitu, että jo yli 90 prosenttia maailmassa myytävistä viineistä juodaan kahden vuorokauden sisällä ostohetkestä.

Muovipulloille, hana- ja kartonkipakkauksille sekä tölkeille luvattu reilun vuoden säilyvyys riittää valtaosalle, ja vaikka tyylikäs lasipullo miellyttää monien silmää, siitä voi myös totutella pois tai sen voi säästää erikoistilanteisiin.

Kilon painoisista pulloista ollaan jo pääsemässä eroon, ja lasipullot kevenevät koko ajan. Noin 330 grammaa painava lasipullo on vielä kestävä”, Taina Vilkuna kertoo.