Viinikivi ja sakka eivät pilaa makuelämystä

Viinipullossa kimmeltävät kiteet tai pohjassa erottuva sakka saattavat hämmentää. Nämä eivät kuitenkaan ole merkkejä pilaantuneesta viinistä, vaan kyse on täysin luonnollisesta ilmiöstä.

Viinikiveä syntyy herkästi viileässä 

Löytyikö ostamasi viinipullon pohjalta pientä lasinsirumaista kidettä? Kyseessä on luultavasti viinikivi, joka on viinihapon hapanta kaliumsuolaa. Punaviineissä se saattaa esiintyä myös oksamaisena kappaleena, joka voi muistuttaa esimerkiksi viiniköynnöksen palasta tai neulattoman kuusen oksaa. Useimmiten kiteet ovat saaneet väriä viinistä, mutta ne voivat olla myös värittömiä. 

Viinikivi voi näyttää kristallimaiselta kiteeltä tai muistuttaa jopa neulattoman kuusen oksaa.

Viinikiven muodostumisen syynä ei ole valmistajan tekninen virhe, vaan taustalla on puhdasta kemiaa. Viinikiveä syntyy, kun rypäleviinissä luonnostaan esiintyvä kalium ja viinihappo reagoivat keskenään. Ne synnyttävät viinihapon suolaa eli kaliumvetytartraattia, joka saostuu pullon pohjalle. Muodostumisen määrään ja nopeuteen vaikuttavat viinihapon ja kaliumin määrä, lämpötila, pH, etanolipitoisuus ja läsnä olevat kompleksiyhdisteet. 

Yleisin syy viinikiven muodostumiseen on liian alhainen säilytyslämpötila. Pitkään viileässä varastoituihin viineihin sitä syntyy herkästi. Viininvalmistuksessa pyritään estämään viinikiven syntymistä kylmäkäsittelyn ja suodatuksen avulla. Käsittelystä huolimatta viinikiveä saattaa muodostua myöhemmin pullossa uudestaan.  

Viinikivi saa värinsä usein viinistä.

Miten viinin sakka muodostuu?

Sakka on toinen viineissä luonnollisesti esiintyvä ilmiö. Sakkaisuus ja viinikivi liittyvät kiinteästi toisiinsa. Usein sakkaa sisältävässä viinissä on myös viinikiveä.  

Sakkaa muodostuu väistämättä pullokypsytyksen yhteydessä, mutta myös joissakin nuorissa viineissä voi olla sakkaisuutta. Sakka koostuu viinirypäleestä peräisin olevista luonnollisista ainesosista, väriaineista, parkki- ja hedelmähapoista sekä valkuaisaineista. Syynä sakan muodostumisella saattaa olla, että viinintuottaja ei ole halunnut suodattaa viiniään voimakkaasti, sillä se vähentää sakan lisäksi makuaineita. 

Esimerkiksi alkuviineissä sakkaan törmää usein, sillä niiden valmistus pyritään tekemään niin luonnollisesti kuin mahdollista ilman moderneja viinivalmistuksen menetelmiä. Alkuviinien eli natuviinien maussa korostuukin viinin kasvuympäristö, sen ilmasto ja valmistuksessa käytetyt rypäleet. 

Viinin voi dekantoida ennen tarjoilua 

Viinilasin pohjalla viinikiveen ja sakkaan voi välillä törmätä, mutta niillä ei ole vaikutusta viinin makuun tai laatuun. Jos haluat nauttia viinisi sakattomana, dekantointi on hyvä tapa: pulloa pidetään pystyssä, jolloin sakka laskeutuu pohjalle, minkä jälkeen viini kaadetaan varovasti karahviin.

Katso vinkit viinin dekantointiin.  

Sakkaa tai viinikiveä sisältävää viiniä voi siis huoletta juoda, jos siinä ei esiinny muita muutoksia. Virheelliset viinit ovat harvinaisia, mutta joskus niitä voi tulla vastaan. Lue, miten havaitset viinin yleisimmät virheet ja miten niiden kanssa kannattaa toimia.