Alkoholi on edelleen iso osa opiskelijakulttuuria

Nuorten alkoholinkäyttö on vähentynyt 2000-luvulla. Silti monet opiskelijatapahtumat pyörivät alkoholin ympärillä.

Kun korkeakouluvuosi pyörähtää taas käyntiin elo–syyskuussa, uudet opiskelijat kastetaan osaksi opiskelijayhteisöä erilaisissa tapahtumissa. Vanhat perinteet istuvat tiukassa. Opiskelijatapahtumat rakentuvat alkoholin ympärille, vaikka nuoret juovat entistä vähemmän.

“Nuorten alkoholinkäytön väheneminen on ilmiö, joka koskee lähes kaikkia länsimaita”, sanoo THL:n erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo.

Silti esimerkiksi uusien opiskelijoiden fuksiaisissa eli kastajaisissa opiskelijat laitetaan kiertämään rasteja, joiden suorittamiseen kuuluu ennalta määrätyn alkoholimäärän juominen.

“Olen jälkikäteen miettinyt, etten kyseenalaistanut fuksivuonnani suurta alkoholinkäyttöä opiskelijabileissä. Se on niin vahva osa opiskelijakulttuuria. Jos haluaa kuulua porukkaan ja tutustua muihin, ei oikein ole muuta vaihtoehtoa kuin osallistua tapahtumiin”, kertoo juuri Åbo Akademista kauppatieteiden kandidaatiksi valmistunut Sofia Nelson, 23.

Uudet trendit haastavat alkoholin

Nuoret polttavat nyt myös vähemmän tupakkaa kuin ennen. Huumausaineiden käyttö on puolestaan pysynyt kutakuinkin samalla tasolla 2000-luvun ajan.

Tarkkoja syitä nuorten päihteiden käytön vähenemiselle ei vielä tiedetä. Esimerkiksi alaikäisillä sosiaalinen media voi vaikuttaa käyttäytymiseen. Kun kaikki on julkista, nuoret pelkäävät, että vanhemmat saavat tietää. Toisaalta kukaan ei halua esiintyä somessa epäedustavasti. Sosiaalinen media on myös siirtänyt sosialisointia ulkotiloista virtuaalimaailmaan. 

Korkeakouluikäisillä syynä voi olla lisäksi koventunut kilpailu tai hyvinvointi.

“Kilpailuhenkiseen ja hyvinvointia korostavaan yhteiskuntaan ei sovi alkoholilla läträäminen, sillä se heikentää suorituksia”, Raitasalo sanoo.

Sofia Nelson tunnistaa hyvinvointitrendin.

“Alkoholi ei enää olekaan nuorille se ainoa siisti juttu, vaan monelle se on vaikkapa urheilu. Nyt esimerkiksi järjestetään opiskelijatapahtumia, jossa alkoholin sijaan suoritetaan urheilurasteja.”

Kymmenesosa nuorista on raittiita

Ainakin vielä vain pieni osa opiskelijatapahtumista on sellaisia, joissa alkoholilla ei ole roolia. Puolet Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tekemään Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimukseen vuonna 2016 vastanneista koki, että porukassa herättää huomiota, jos joku ei juo alkoholia. Puolet vastaajista myös arvioi, että alkoholiton vaihtoehto usein puuttuu, jos tilaisuudessa tarjoillaan alkoholia. Tutkimus koski yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoita.

Kirsimarja Raitasalon mukaan opiskelijoiden tapa kuluttaa alkoholia on hyvin tyypillinen suomalainen: suurin osa käyttää alkoholia ja yleensä kerralla enemmän humalahakuisesti. Vain noin yhdeksän prosenttia korkeakouluopiskelijoista on täysin raittiita. Siksi juomattomuus herättää huomiota.

“Nykyään uskallan sanoa, jos en halua juoda enempää. Ehkä nuorempana on alttiimpi menemään porukan mukana”, pohtii Nelson.

Opiskelijaperinteet saattavat joutua tuuletukseen, kun uusi sukupolvi kasvaa korkeakouluikään. Alle korkeakouluikäisissä raittiiden nuorten määrä on nimittäin noussut selvästi. Vuonna 2015 jo neljäsosa yhdeksäsluokkalaisista ilmoitti olevansa raittiita, kun vuonna 1995 näin ilmoitti kymmenesosa. Alkoholikokeilut ovat myös siirtyneet myöhemmäksi. Aika näyttää, millaisia tämän ikäluokan opiskelijatapahtumat ovat.

Teksti: Enni Sahlman

#nofilter