Avoin arvonluonninmalli vie kohti elämiseen riittävää toimeentuloa hankintaketjuissa

Alko haluaa varmistaa vastuulliset hankintamenettelyt omassa toiminnassaan, mutta vastuu ei ole yksin meillä. Vastuu jakautuu kaikille arvoketjun toimijoille. Millaisia rooleja ja vastuita arvoketjustamme löytyy, kun keskustellaan alkutuotannon palkkatasoista? Miten me yhdessä varmistamme elämiseen riittävän palkkatason kaikille arvoketjussa työtä tekeville?

Tiekartta kohti elämiseen riittäviä palkkoja

Lakisääteinen minimipalkka ei ole sama asia kuin elämiseen riittävä palkka. Elämiseen riittävästä palkasta on useita määritelmiä, eikä kohtuullisen korvauksenkaan määritelmä ole yksiselitteinen. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat sesonkityötä sadonkorjuun aikana tekevät naiset. Kyseessä on tasa-arvokysymys, jolla on vaikutusta sekä naisten että lasten yhteiskunnalliseen asemaan. Yksi tunnetuimmista laskentamalleista on The Anker Methodology for Estimating a Living Wage (Global living wage coalition).

Pohjoismaiset alkoholimonopolit rakentavat vuoden 2022 aikana tiekarttaa kohti hankintamenettelyjä, missä elämiseen riittävät palkat ovat normi. Teema on yhteispohjoismaisen yhteistyön painopistealue.

Tietoja alkoholijuoma-alan palkkatasoista löydettävissä rajallisesti

Päätimme yhteispohjoismaisessa projektissa lähteä liikkeelle perusteista. Tunnistimme tarpeen kerätä lisää tietoa hankintaketjun nykytilasta. Osin tietoa lakisääteisen minimipalkan maksamisesta on kertynyt auditointien ja muiden seurantatoimenpiteiden kautta, mutta kattavaa alkuperämaatasoista selvitystä emme ole aiemmin tehneet.

Osana yhteispohjoismaista projektia selvitimme, mitä tietoja on löydettävissä julkisista kansainvälisistä tietolähteistä. Yhteistyökumppaninamme tiedon keräyksessä oli KPMG. Tavoitteena oli kartoittaa 23 alkuperämaasta* muun muassa seuraavia tietoja: lakisääteisen minimipalkan olemassaoloa ja tasoa, laskennallisen elämiseen riittävän palkan olemassaoloa, tasoa sekä käytettyä metodiikkaa, reaalipalkkatasoa niin vakituisen työvoiman kuin sesonkityövoiman osalta sekä tuotantokustannusten tasoa ja muutosta. Lisäksi halusimme tietoa lain turvaamasta järjestäytymisoikeudesta ja järjestäytymisasteesta. Tarkastelu kohdennettiin maatalouden alkutuotantoon.

Niin meille kuin tiedon kerääjille oli yllätys, miten hajanaisesti tietoa oli saatavilla. Olisiko viime vuosina Etelä-Afrikkaan kohdistuneella julkisella paineella vaikutusta, mutta kaikista selvityksessä mukana olleista alkuperämaista se suoriutui tiedon avoimuudessa parhaiten.

Myönteistä oli, että minimipalkkalainsäädäntö löytyi kaikista tutkituista alkuperämaista. Sen sijaan toteutuneessa reaalipalkkatasossa oli eroja laskennalliseen elämiseen riittävään palkkaan. Työntekijöiden järjestäytymisoikeus löytyy lähes kaikista alkuperämaista jo kansallisestakin lainsäädännöstä, mutta sen vapaata toteutumista ei pystytty projektissa selvittämään.

Yhteistyötä tietojenkeruussa myös järjestökentän kanssa

Havaittuamme saatavilla olevien tietojen rajallisuuden, teimme Alkossa päätöksen jatkaa työtä järjestötoimijoiden kanssa. Olemme allekirjoittaneet sopimuksen Reilu kauppa ry:n kanssa tiedonkeräyshankkeesta, joka toteutetaan vuoden 2022 aikana Etelä-Afrikassa. Saamme hankkeen myötä syventävää tietoa paikallisolosuhteista ja niiden vaikutuksesta arvonluontiin.

Alko on tekee yhteistyötä myös kansainvälisen ammattijärjestö IUF:n (International Union of Food, Agricultural, Hotel, Restaurant, Catering, Tobacco and Allied Workers' Associations) kanssa. Yhteistyön tavoitteena on vahvistaa työntekijöiden osaamista ja ymmärrystä järjestäytymisvapaudesta sekä tarjota kansainvälinen ilmoituskanava epäkohtien korjaamiseksi. Saamme jatkossa lisätietoa myös järjestäytymisvapauden merkityksestä osana elämiseen riittävän palkan muodostumista, järjestäytymisvapauden toteutumisesta tai sen toteutumattomuuden esteistä sekä muista olennaisista muutostekijöistä.

Yhteispohjoismainen sidosryhmätilaisuus avoimen dialogin alustana

Taustaselvitysten lisäksi osallistamme yhteistyökumppaneita tiekartan työstöön. Järjestämäämme työpajaan osallistui noin 50 tavarantoimittajaa. Osallistujat jakoivat näkemyksen aiheen tärkeydestä. Monopoleilta toivottiin johtavaa roolia, yhteistä suuntaa ja strategiaa etenemiselle, jota tavarantoimittajat voisivat omassa työssään hyödyntää yhteistyössä tuottajien kanssa.

Selkeä viestintä tavoitteista ja tahtotilasta koettiin olennaiseksi vaikuttamistyössä onnistumiseksi. Sidosryhmiä toivottiin osallistettavan mahdollisimman laaja-alaisesti, tavarantoimittajista tuottajiin sekä ammattijärjestöistä toimialavaikuttajiin. Dialogiin osallistuvien tahojen toivottiin jakavan avoimesti tietoa esimerkiksi tuotantokustannuksista ja niiden muutoksista. Datan keräämiseen haasteet, erityisesti tietoturvan ja osapuolten oikeus liikesalaisuuksiin, nähtiin mahdollisina esteinä etenemiselle.

Keskustelu oli moniulotteista, osaavaa ja se käytiin hyvässä hengessä. Mieleenpainuvan esimerkin maalasi mieliimme tilaisuudessa puhunut kansainvälinen asiantuntija Wilbert Flinterman, joka muistutti kuulijoita vesisänkyefektistä: On tärkeä varmistaa, etteivät toimintamalleissa ylhäällä tehtävät muutokset kurjista työntekijöiden asemaa toisaalla hankintaketjussa. Kokonaisuuden hallinta on myös vastuullisuutta.

Työ on alussa

Seuraavaksi pohdimme yhteispohjoismaisessa yhteistyössä, millaisia tiekartan askelia tunnistamme. Tarvitsemme matkalle sitoutuneita kumppaneita. Ei ole yhtä vastuunkantajaa, vaan elämiseen riittävä palkka on yhteiskunnallinen haaste, jossa eri toimijoilla on omat roolinsa. On varmaa, että työtä on edessä, mutta siihen olemme sitoutuneet.

Marja Aho

*Alkossa myydään tuotteita yli 70 alkuperämaasta.

Kuva: Unsplash