Chat
Kai sitä nyt yhden lasillisen voi juoda?
Suomalaiset lapset syntyvät kulttuuriin, jossa alkoholinkäyttö on arkea. Raskauden aikaista alkoholinkäyttöä saatetaan oikeuttaa ja perustella sillä, että eihän vähäinen määrä alkoholia ole sikiölle haitaksi tai juodaanhan Etelä-Euroopan maissakin vähäisiä määriä raskausaikana. Lisäksi suomalaiseen alkoholikulttuuriin kuuluu, että alkoholista kieltäytymistä ihmetellään, mutta sen käyttöä pidetään normaalina. Tällainen ajattelutapa vaikuttaa varmasti myös odotusaikaiseen alkoholinkäyttöön.
Aina, kun äiti juo niin masuvauvakin juo. Raskauden aikaisesta alkoholin käytöstä ja sen seurauksista olisi tärkeää puhua avoimemmin, jolloin tietoisuus aiheen ympäriltä lisääntyisi. Tämä voisi auttaa niin alkoholin käyttöön liittyvien ongelmien hoidossa kuin FASD-diagnoosinkin saamisessa. Näistä molempia tunnistetaan liian harvoin.
Usein ajatellaan, että päihdeongelma koskettaa hyvin harvoja ja vaikeassa asemassa olevia perheitä. Päihteiden käyttö ei usein näy ulospäin, joten on tärkeää ottaa se puheeksi ensimmäisellä neuvolakäynnillä kaikkien kanssa. Niin sanottujen normiperheiden raskaus- ja vauva-ajan alkoholinkäytöstä olisi tärkeää puhua rohkeammin ja empaattisemmin. Neuvolassa olisi tärkeää puhua kaikkien odottavien vanhempien kanssa alkoholinkäytöstä ja raskaudenaikaisen alkoholinkäytön vaaroista ilman syyllistämistä.
Lisäksi molempia vanhempia on tärkeä tukea täysraittiuteen raskauden aikana, koska raskaudenaikaiselle alkoholinkäytölle ei ole turvarajaa. Tutkimusten mukaan puolison alkoholinkäytöllä voi olla merkitystä raskausaikana. Raskaana olevan alkoholinkäytön todennäköisyys nimittäin kasvaa, jos puolisokin juo. Puolison tuki voi auttaa välttämään alkoholin käyttöä raskausaikana. Sikiön suojaamiseksi alkoholialtistukselta molempien vanhempien kannattaa vähentää alkoholinkäyttöään jo raskautta suunniteltaessa.
Tukea ja apua on tarjolla
"Hain apua, kerroin tilanteestani ja pääsimme vauvan kanssa Pidä kiinni -ensikotiin. Levoton mieli tasaantui."
Jokainen äiti ja vanhempi toivoo, että syntyvä lapsi on terve. Todellisuus ei kuitenkaan aina vastaa vanhemmuudesta luotuja mielikuvia. Päihdeongelmaisten äitien taustoissa on paljon kasaantuneita ongelmia ja traumoja, jotka vaikuttavat äitiyteen ja päihteistä irtautumiseen. Ajatuksena ei ole syyllistää tai pelotella vanhempia heidän alkoholinkäytöstään, vaan herättää keskustelua siitä, millaisia keinoja heillä on rentoutua vauva-arjessa ja miten lisätä voimavaroja ilman alkoholia tai muita päihteitä. Masuvauvalla ja lapsella on kuitenkin oikeus turvalliseen ja päihteettömään kasvuympäristöön.
Ensi- ja turvakotien liiton koordinoima Pidä kiinni® -hoitojärjestelmä tarjoaa tuloksellista hoitoa päihdeongelmaisille odottaville äideille ja vauvaperheille.
Niina Kokko
FASD
FASD-päivän 9.9. tarkoituksena on kiinnittää huomiota raskaudenaikaisen alkoholinkäytön vaaroihin ja muistuttaa yhdeksän kuukauden täysraittiudesta raskauden aikana. FASD tarkoittaa niiden vaurioiden kirjoa, joita sikiölle on syntynyt odottavan äidin alkoholinkäytön vuoksi. Suomessa syntyy vuosittain noin 600–3 000 raskaudenaikaisen alkoholin vaurioittamaa lasta. Raskaudenaikainen alkoholinkäyttö aiheuttaa eriasteisia oireita oppimisvaikeuksista kehitysvammaisuuteen. Pienikin määrä alkoholia saattaa aiheuttaa sikiövaurioita. Tämä kaikki olisi kuitenkin täysin estettävissä välttämällä alkoholia kokonaan raskauden aikana.
Kuvituskuva: Unsplash
Kirjoittaja on lapsilähtöisen päihdetyön asiantuntija Ensi- ja turvakotien liitossa. Kirjoittaja haluaa vähentää päihteiden haitalliseen käyttöön liittyvää stigmaa ja rohkaista jokaista ihmistä hakemaan apua.
