#nofilter: Luomua, biodynaamista - vai ilmastoystävällistä?

Luonnonmukainen viljely on monien ihanne, ja me suomalaiset ostammekin enenevässä määrin luomuruokaa. Sertifioituja luomuviinejä, -kuohuviinejä ja -samppanjoita on valikoimassamme Alkossa tällä hetkellä n. 300 tuotetta. Viinin luonnonmukainen tuotanto on kasvussa, mutta se sisältää myös haasteita. Kun kemikaalien käyttö ei ole mahdollista, viljelijöiden pitää löytää muita keinoja: tuhohyönteisten, rikkakasvien ja köynnöksiä uhkaavien hometautien torjunta on oleellista sadon onnistumiselle.

Hometaudit ovat rypäleköynnösten riesa etenkin viileämmillä viinialueilla, runsassateisina vuosina ja paikallisesti kosteimmilla viljelylohkoilla. Luomusäännökset sallivat kuparisulfaattien ruiskuttamisen näiden tautien torjuntaan, mitä perustellaan sillä, että ne ovat luonnollisia kemikaaleja. Kuitenkin kupari on raskasmetalli, joka vuosikymmenten aikana kerääntyy viinitarhan maaperään ja tappaa hyödyllisiä sienirihmastoja. Toisaalta luomuviljelyksillä liian kosteuden kerääntymistä ja hometautien puhkeamista on onnistuttu estämään esimerkiksi harventamalla köynnösten lehvästöä, jolloin tuuli ja aurinko pääsevät kuivattamaan kasvustoa ja kasvitauditkin pysyvät paremmin loitolla.

Rikkaruohot taas saattavat jopa peittää mataliksi leikatut köynnökset, mikä vähentää rypäleiden kypsymiselle elintärkeää auringonvalon määrää ja tuulen kuivattavaa vaikutusta, mikä edistäisi kasvien terveyttä. Lisäksi ne vievät maan tarjoamaa elinvoimaa ja ravinteita köynnöksiltä. Rikkaruohoja voidaan torjua kyntämällä – joka kylläkin lisää polttoaineiden kulutusta. Toinen keino on antaa esimerkiksi lampaiden tai ankkojen laiduntaa köynnösrivistöjen väleissä. Polttoaineenkulutusta vähentääkseen jotkut tilat ovat ottaneet hevoset takaisin käyttöön traktorien tilalle.

Viiniviljelyksillä esiintyviä tuhohyönteisiä pystytään torjumaan luonnonmukaisesti mm. parantamalla niiden luonnollisten vihollisten, kuten tiettyjen ampiaislajien, elinoloja. Istuttamalla puita tai rakentamalla korkeita istuskelupaikkoja voidaan houkutella tuhohyönteisiä syöviä lintuja takaisin viljelyksille.

Kuulemme usein tuottajilta, että heidän viljelymenetelmänsä ovat käytännöllisesti katsoen jo täysin luonnonmukaisia, mutta he eivät siitä huolimatta ole sertifioineet tuotteitaan luomuksi. Silloin tuotetta ei kommunikoida Alkon valikoimassa luomutuotteena. Mistä tässä on kysymys? Käytännössä viininviljelijät haluavat säilyttää itsellään takaportin käyttää hätätilanteessa kemiallisia torjunta-aineita, jotta sadon vaarantavien olosuhteiden vallitessa se voidaan vielä pelastaa. Joskus luomussa pitäytyminen tarkoittaisi pahimmillaan koko vuoden tulon menettämistä, joka on liian suuri taloudellinen riski. Esimerkiksi tämän vuotisissa erittäin vaikeissa sääoloissa Ranskan Chablis’ssa monet tuottajat väittivät, että vain 2-3 tuottajaa Chablis’n alueen yhteensä n. 300 tuottajasta pystyy tekemään luomuviiniä.

Muutakin kritiikkiä viinitoimialalta kuuluu. Luomun valvonnan pitäisi olla tarkkaa, vaikka tiedetään ettei se käytännössä aina toimi. Joillain alueilla palstat sijaitsevat niin vieri vieressä limittäin ja lomittain, että naapurin ruiskuttaessa synteettisiä torjunta-aineita niitä voi levitä myös naapurin luomuviljelyksille. Silti vain harva sertifioija edellyttää riittävän laajoja turva-alueita luomupalstojen ja muiden palstojen välille.

Viinialalla on myös lukuisia kansallisia kestävän kehityksen sertifiointeja, jotka eivät täytä luomun kriteerejä mutta huomioivat esimerkiksi energia- ja vesitehokkuuden toimenpiteitä; sekä kansainvälinen biodynaaminen sertifiointi, joka kasvattaa kovasti suosiotaan viinimaissa. Biodynaaminen on pitkälti kuin luomua, mutta lisäksi siinä seurataan esim. kuunkierron vaiheita ja käytetään homeopatian tapaisia keinoja kasvun auttamiseksi.

Luomuviljelyn erittäin olennainen, mutta vähän tiedostettu piirre on kuitenkin sen ilmastoystävällisyys hiiltä sitovan vaikutuksen kautta. Maaperä pidetään hedelmällisenä palauttamalla siihen orgaanista ainesta ja sen mukana ravinteita, kun väkilannoitteet eivät ole sallittuja. Parhaimmillaan tästä syntyy tärkeä sivuvaikutus ilmaston kannalta: jokaisen kasvukauden jälkeen lisää hiiltä jää maaperään, pois ilmakehästä. Suuressa mittakaavassa ”hiili maahan”-ajattelulla – sertifioituna luomuna, tai ilman sertifiointia - voidaan estää ilmastonmuutosta, ja maanviljelyllä on tässä tärkeä rooli.

Mitä ajatuksia tämä sinussa herättää? Vaikuttaako ympäristömerkki valintaasi? Osallistu keskusteluun sosiaalisen median kanavillamme Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä.