Näkymätön kansanterveysongelma
Raskausaikana äitinsä päihteidenkäytölle altistuneista nuorista noin puolella on mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöitä 15–24 vuoden iässä. Mielenterveyden ongelmilla puolestaan on yhteys muun muassa muita nuoria huonompaan koulumenestykseen ja taloudellisiin vaikeuksiin.
Niina-Maria Nissisen tuore väitöskirja tuo kiinnostavaa uutta tietoa ilmiöstä, jota tutkija itse kutsuu näkymättömäksi kansanterveysongelmaksi. Äitinsä päihteidenkäytölle sikiöaikana altistuneiden ihmisten elämässä monenlaiset riskitekijät kasautuvat. Alkoholi vaurioittaa keskushermostoa ja aivoja, mutta se ei yksin selitä heikompaa koulumenestystä tai taloudellisia vaikeuksia.
Tutkimuksessa tarkasteltiin 615:n raskausaikana päihteille altistuneen nuoren elämää. Äideistä osa käytti ainoastaan alkoholia, jotkut huumeita ja osa oli sekakäyttäjiä. Vertailuryhmänä oli 1787 nuorta, joiden äideillä ei ollut raskausaikana viitteitä päihteidenkäytöstä.
Lähemmässä tarkastelussa osoittautui, että mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt vaikuttivat merkittävästi koulumenestykseen ja taloudelliseen tilanteeseen. Ennaltaehkäisemällä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöitä voitaisiin siis merkittävästi parantaa sikiöaikaisen päihdealtistuksen vaurioittamien nuorten selviytymistä.
Kasvuympäristöllä on suuri merkitys
Mielenterveysongelmien syntymiseen vaikuttaa erityisesti kasvuympäristö. Nissinen tutki väitöskirjatutkimuksessaan nuoria, joiden äidit olivat olleet huumeet, alkoholi, lääkkeet -erityisäitiyspoliklinikkojen asiakkaina raskausaikana. Heillä päihteidenkäyttö oli siis tiedossa ja tunnistettu.
Syntymän jälkeen lasten äitien elämää kuvastivat usein päihdeongelma, yksinhuoltajuus ja taloudelliset sekä mielenterveyden ongelmat. Näiden huono-osaisuutta kuvaavien tekijöiden kasaantuminen selitti todennäköisesti myös sitä, että merkittävä osa lapsista oli sijoitettu kodin ulkopuolelle. Turvattomuus, hoidon laiminlyönti tai useat sijoitukset kodin ulkopuolelle voivat vaarantaa lapsen kehityksen kannalta tärkeän äidin ja lapsen kiintymyssuhteen.
Nissinen korostaa, että näiden lasten ja nuorten varhainen tunnistaminen ja yksilöllinen tukeminen on tärkeää, jotta voidaan ennaltaehkäistä mielenterveysongelmien ja sitä kautta monen muun ongelman syntymistä ja syrjäytymistä.
Pienikin määrä alkoholia raskausaikana voi aiheuttaa sikiövaurioita
Tutkimuksen äitien päihdeongelma oli tiedossa raskausaikana. Läheskään aina näin ei ole. Moni raskaana oleva saattaa esimerkiksi käyttää alkoholia siinä vaiheessa, kun ei vielä tiedä raskaudesta, tai jatkaa alkoholin käyttöä raskausaikana kertomatta sitä neuvolassa. Lasten oireilun syiden tunnistaminen nuoruusiässä on todella haasteellista, mikäli tietoa raskaudenaikaisesta päihdealtistuksesta ei ole. Tiedossa on, että pienikin määrä alkoholia raskausaikana voi aiheuttaa vaurioita.
Tutkimus antaa siinä mielessä lohdullista tietoa, että paljon on vielä tehtävissä senkin jälkeen, kun lapsi on syntynyt päihteidenkäytön vaurioittamana. Aivojen ja keskushermoston vaurio ei poistu, mutta varhaisella, yksilöllisellä tuella voidaan ennaltaehkäistä monia muita syrjäytymiseen johtavia riskejä.
Nissinen muistuttaa, että jokaisella altistuneella lapsella ja nuorella on omat vahvuutensa ja kykynsä, joita on tärkeää tukea. Tässä tutkimuksessa keskityttiin tutkimaan nuorten haasteita aikuistumisen kynnyksellä, mutta osa nuorista selviytyy paremmin. Olisikin kiinnostavaa saada tutkimustietoa myös suojaavista tekijöistä, joiden ansiosta osalla päihteille raskausaikana altistuneista nuorista menee ihan hyvin kaikesta huolimatta.
Anneli Puhakka
Kuvituskuva: Unsplash
Kirjoittaja on Kehitysvammaliiton viestintäpäällikkö. Kehitysvammaliitto on tukenut sikiöaikaisen alkoholialtistuksen vaurioittamia FASD-ihmisiä ja heidän perheitään yli 20 vuotta. Kehitysvammaliitto ja Alko tekevät yhteistyötä FASD-tietoisuuden lisäämiseksi ja muun muassa kampanjoivat joka vuosi kansainvälisen FASD-päivän 9.9. yhteydessä.
