#nofilter: Palkkojen kehittäminen riskimaissa vaatii yhteistyötä

Miten varmistamme, että työstä maksetaan oikea palkka?

Palkkatyö on elinehto meistä suurimmalle osalle, ja täällä pohjoismaissa voimme luottaa siihen, että palkanmaksussa noudatetaan työehtosopimusta. Löydämme asioiden selvittelyyn itse helposti apua, jos virheitä tapahtuu. Ns. riskimaissa työtekijän asema voi olla hyvin toisenlainen, kun työlainsäädäntö on puutteellista eikä sen noudattamista pystytä valvomaan. Auditoimme näissä maissa työoloja ja tärkeitä tarkastettavia osa-alueita ovat sekä työajanseuranta että palkkaus. Työaika- ja palkkakirjanpidon sekä työntekijöiden haastatteluiden avulla tarkistetaan, että työpäivien pituus, oikeus vapaapäiviin, palkkojen laskenta ja maksaminen toteutuvat oikein.

Palkanmaksun suhteen on tänä vuonna löytynyt puutteita Argentiinassa tehdyssä tuotantolaitosauditoinnissa. Kirjanpidosta löytyneiden virheiden takia tuottajaa pyydettiin korjaamaan puutteet. Elämiseen riittävän palkan määrittely on ollut keskustelunaiheena kaikissa Etelä-Afrikassa tehdyissä auditoinneissa, vaikka palkanmaksussa sinänsä ei olisi ongelmia. Tuottajat perustelevat alhaista palkkaa esimerkiksi sillä, että he tarjoavat työtekijöilleen ja heidän perheilleen mahdollisuuden asumiseen. Toisaalta tarjottujen asuintilojen taso voi olla hyvinkin alkeellinen, ja niihin saattaa päätyä asumaan paljon enemmän sukua kuin on ollut tarkoitus. BSCI:n vaatimuksen mukaisesti työnantajalla pitää vähintään olla suunnitelma palkkojen kehittämisestä, vaikka auditointihetkellä elämiseen riittävän laskennallisen palkan vaatimus ei toteutuisi.

Työajan seuranta on maanviljely-ympäristössä monisyinen kysymys. Jos osapuolet ovat tyytyväisiä, pitääkö siitä huolimatta viljelyksillä olla sähköinen työajanseuranta? Entä jos taukoja saa päivän mittaan pitää vapaasti, eikä työnantaja kirjaa niitä mihinkään? Tiloilla työajanseuranta saattaa olla mallia ”oli töissä tai ei ollut töissä”. Ylityökirjanpito tietenkin on asia erikseen, eikä siitä pidä tinkiä. Sadonkorjuuaikana päivät saattavat olla pitkiäkin, kun rypäleet on saatava juuri oikeaan aikaan talteen lopputuotteen laadun varmistamiseksi. Ylitöistä pitää maksaa oikein, niiden määrän pitää olla kohtuullinen eikä ylitöiden tekeminen voi olla jatkuva olotila.

BSCI-auditoiduilla tuottajilla on vuosi aikaa korjata puutteet. Alko tuotteiden maahantuojien kanssa yhteistyössä seuraa, että vaaditut korjaukset tehdään. Alko myös koordinoi auditointisuunnitelmiaan muiden pohjoismaisten alkoholimonopolien kanssa. Yhtiö hyödyntää muiden BSCI:n jäsenten teettämät auditointitulokset, jotta mahdollisimman suuren joukon työolot pystytään vuosittain tarkastamaan.

Eettisesti sertifioidut tuotteet tuovat toisen näkökulman työolojen kehittämiseen kaupankäynnin lähtökohdista. Reilun kaupan ja Fair for Life-tuotteiden sertifiointi tarkoittaa, että hinta vähintään on ”reilu”. Reilussa kaupassa siihen sisältyy myös erityinen takuu- tai lisähinta, jonka päätyminen alkutuottajalle taataan. Näiden tuotteiden tarjonta Alkolle ja asiakaskysyntä ovat kuitenkin vuodesta toiseen pysyneet suurin piirtein ennallaan, vaikka samaan aikaan esimerkiksi luomutuotanto ja -tuotteet ovat kasvattaneet huimasti suosiotaan. Jatkossa mietimme, miten me Alkossa voisimme tukea tätä kysyntää vaikkapa aktiivisemmalla viestinnällä tästä aiheesta.

Mitä ajatuksia tämä sinussa herättää? Osallistu keskusteluun sosiaalisen median kanavillamme Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä.

#nofilter-blogitekstit