Työolot Etelä-Afrikan viinitiloilla kehittyvät pienin askelin ja yhteistyöllä

Etelä-Afrikasta tulee kuva äärimmäisyyksien maana niin historian, talouden, luonnon kuin hyvinvoinninkin kautta. Maassa on runsaasti laitonta maahanmuuttoa, korkea inflaatio, 40 prosentin työttömyys. Kansasta kolmannes asuu hökkelikylissä. Nämä antavat perspektiiviä Etelä-Afrikan ongelmista.

Matkallamme saamamme tiedon sekä kokemuksemme pitkästä yhteistyöstä Etelä-Afrikan eri sidosryhmien kanssa kertovat siitä, että maan kaikki osapuolet haluavat rakentaa parempaa, resurssit huomioiden. Valitettavasti saamamme palautteen perustella yhteiskunnallisella tasolla merkittäviä uudistuksia ei kuitenkaan ole juurikaan viime vuosina tapahtunut.

Yhteistyötä tehdään kuitenkin yhä enemmän ja yhä useammalla tasolla. Esimerkiksi pohjoismaiset monopolit, ammattiyhdistysliikkeet, Wine & Agricultural Ethical Trade Association (Wieta), Fair Trade ja Wines of South Africa (WoSA) saivat kiitosta asioiden edistämisestä ja yhteistyömahdollisuuksien vankistamisesta. Lisäksi eteläafrikkalaiset ovat uskomattoman sinnikäs, kärsivällinen ja perusluonteeltaan positiivinen kanssa. Uskoa tulevaisuuteen siis on.

Viinitilat pyrkivät auttamaan työntekijöitään

Vierailimme Etelä-Afrikassa yhdeksällä viinitilalla, ns. farmilla. Näkemämme perusteella viinitilat pyrkivät auttamaan työntekijöitään monin tavoin. Vaikka tilojen työntekijöilleen tarjoamat asunnot ovatkin länsimaisesta näkövinkkelistä alkeellisia, on huomioitava, että maassa on huutava asuntopula ja hyvin monella tilanne on vielä heikompi. Vierailemillamme viinitiloilla työntekijät saivat asua asunnoissa maksutta. Tarjosipa joku myös ilmaisen sähkönkin.

Suomalaisesta yhteiskunnasta poiketen viinitilat ovat vastuussa sähkön ja veden jakelusta, kun valtio tuo liittymät vain tilojen rajoille saakka. Näin ollen tilat huolehtivat osaltaan ns. yhteiskunnallisesta infrastruktuurista.

Hyödyllisiä keskusteluja viinitiloilla

Vietimme pitkiä päiviä tiloilla keskustellen Finnwatch-raportin yksityiskohdista yhdessä maahantuojien, omistajien ja viinin tuottajien kanssa. Lisäksi keskusteluissa oli mukana muita viinitilan työntekijöitä, työnjohtoa ja viinintekijöitä. Myös sosiaalityöntekijät ja luottamusmiehet olivat mukana, jos sellaiset tiloilla oli.

Osalla tiloista vierailuumme ja asioiden läpikäyntiin suhtauduttiin ennakkoluuloisemmin, ja osa taas näki käynnin suurena mahdollisuutena kehittää toimintaansa. Pääsimme kuitenkin kaikkien kanssa hyviin, suoriin ja luottamuksellisiin keskusteluihin. Jokainen Finnwatch-raportissa esitetty kohta käytiin huolellisesti läpi. Saimme hyvän kokonaiskuvan asioista ja palaamme jokaisen kanssa yhdessä todettuihin kehityskohteisiin vielä matkan jälkeen.

Pyrimme osaltamme tukemaan kehitystä muun muassa sesonkityöntekijöiden ja naisten asemassa, järjestöyhteistyössä, asumisolosuhteissa sekä työterveys- ja turvallisuusasioissa. Jatkamme tätä kehitystyötä yhdessä maahantuojien kanssa. Saamme tarvittaessa tukea työhömme myös kansainvälisestä ammattijärjestöyhteistyöstä. On kuitenkin hienoa, että meillä on myös suorat yhteydet viinitiloille.

Etelä-Afrikka on ääripäiden maa, joka vasta 30 vuotta sitten pääsi eroon apartheidistä. Uusin lehti maan historiassa on siis vielä tuore. Kaikkien osapuolten, Alko ja maahantuojamme mukaan lukien, tulee tukea maan kehitystä ja rakentaa yhteistyötä. Vain yhteistyön, kehittämisen, apuvälineiden ja esimerkin kautta maa pystyy näyttämään parhaan puolensa. Oli kuitenkin mukava nähdä, että kehitysaskelia on viidessä vuodessa otettu.

Mika Kauppinen ja Hanna Kangasaho