10 maukasta syytä rakastua Saksaan ja sen viineihin

1. Viinialueiden nousevat tähdet

Saksassa on kaikkiaan 103 000 hehtaaria köynnösten alle jäävää viininviljelyaluetta. Pinta-alansa puolesta se on koko maailman 13. suurin viinimaa, tuotantomäärältään yhdeksänneksi suurin. Viinintuottajia on Saksassa noin 15 200.

Saksassa on 13 laatuviinialuetta, joista kaksi isointa ovat Rheinhessen ja Pfalz. Rheinhessenin tuotantomäärät ovat suuria, sillä maa on alavaa, joten rypäleiden koneellinen poiminta onnistuu. Pfalzin valtti puolestaan on eteläinen sijainti, joten lämpimät kelit kypsyttävät rypäleet varmasti.

Viime vuosina nosteessa ovat olleet Baden, Pfalz ja Ahr, jotka tuottavat myös Spätburgunderia. Lisäksi Frankenin suosio kasvaa, ja siellä kiinnostaa eritoten Silvaner, josta isojen metropolien sommelierit ovat viime aikoina innostuneet.

2. Kepeä, marjainen Spätburgunder

Pinot Noir tunnetaan Saksassa nimellä Spätburgunder, ja se on maan viljellyin punainen rypäle.

Saksan viinituotannosta kolmannes on punaviiniä, ja punaisista rypäleistä yleisin on Spätburgunder eli Pinot Noir. Sen viljelyala on noin 11 500 hehtaaria eli 11 prosenttia maan viininviljelyalueesta. Merkittävimmät Spätburgunder-alueet ovat Baden, Pfalz ja Rheinhessen, mutta sitä viljellään myös Rheingaussa ja Moselissa.

Pinot Noir kiinnostaa nyt maailmalla sekä kuluttajia että viljelijöitä. Laadukkaiden ”spätien” houkuttelevuutta lisää sekin, että Bourgognen viinien hinnat ovat karanneet monien ulottumattomille. 

Saksalaisille spätburgundereille tyypillistä on kepeys, viileän ilmaston punamarjaisuus ja maamaiset ”metsänpohjan” sävyt. Ne ovatkin erinomaisia viinejä syksyisille mauille, kuten juureksille, sieniruoille, vaaleille lihoille ja rasvaisille kaloille, kuten lohelle. Spätburgunder toimii myös joulupöydässä, sillä se keventää rasvaisia ja suolaisia ruokia.

3. Ruusukaali-peruna-nuudelipannu

Katso resepti ja valmista itse!

Juomasuositus: spätburgunder. Nämä marjaisat ja metsänpohjaiset punaviinit ovat keveitä mutta sitäkin maukkaampia kumppaneita perunanuudelipannulle. Tarjoile spätburgunder hieman viilennettynä isopesäisestä punaviinilasista.

4. Makkaroista kaukomaiden makuihin

Perinteinen saksalainen keittiö herättää mielikuvia hapankaalista, flammkuchenista, makkaroista ja possunpotkista. Berliinin katuruokatarjonnasta monelle tuttuja ovat esimerkiksi currywurst ja döner-kebab.

Nykyään Saksassa syödään varsin kansainvälisesti, mikä on helppo todeta myös väestötilastoista: joka neljännellä saksalaisella on juuria Saksan ulkopuolella ainakin toisen vanhempansa osalta. Lisäksi Saksassa on merkittävä määrä muun muassa turkkilaisia, ukrainalaisia ja syyrialaisia, mikä näkyy ruokakulttuurissa etenkin isoissa kaupungeissa.

Erityisen rakas saksalaisille on parsa, jonka kausi alkaa huhtikuun puolivälissä ja päättyy Johannes Kastajan päivään 24. kesäkuuta eli meikäläisittäin juhannukseen. Vuonna 2023 Saksa lanseerasi kansallisen parsapäivän, jota vietetään 5. toukokuuta.

5. Lähde viinimatkalle

Saksa on suomalaiselle viinimatkailijalle lyhyen lentomatkan päässä. Perille pääsee myös laivalla, autolla sekä Tukholman kautta junalla.

Rieslingeistään tunnettuun Moseliin sopii tutustua polkupyörällä, jolloin saa enemmän irti myös seudun upeista maisemista. Näkemisen arvoisia ovat esimerkiksi jyrkimmillään 65 asteen kulmassa nousevat rinteet, joissa viiniä viljellään.

Moselissa viljellään vähän Spätburgunderia, ja onnekas saattaa löytää myös Elbling-rypäleestä valmistettuja valkoviinejä.

Toinen viinireissutärppi Saksaan on Rheingau, joka sijaitsee Hessenin osavaltiossa läntisessä Saksassa, noin puolen tunnin junamatkan päässä Frankfurtista. Rheingau on alueena pieni, mutta Saksan viinikulttuurin kannalta merkittävä.

Kokemisen arvoinen on myös Frankfurtin itäpuolella sijaitseva Franken, joka on Silvaner-rypäleen aluetta. 

Viinitilojen lisäksi vaikutuksen tekee paikallinen luonto. Kansallispuistojakin löytyy kymmenen. Frankenissa riittää nähtävää myös kulttuurin ystäville, etenkin jos on mieltynyt upeaan barokkiarkkitehtuuriin. 

Toki Saksan kävijän kannattaa muistaa myös eläväinen Berliini. Kivoja kahviloita ja brunssipaikkoja löytyy esimerkiksi Prenzlauer Bergistä, baarikierrosta suunnitteleva puolestaan suuntaa vilkkaaseen Kreutzbergiin tai rouheaan Neuköllniin, joiden parhaat bileet löytää seuraamalla bassonjytkettä.

Viiniharrastajien on syytä muistaa ainakin 1. joulukuuta Berliinissä järjestettävä Raw Wine -tapahtuma, jossa on 

esillä alkuviinejä, biodynaamisia viinejä ja luomuviinejä. Alkuvuodesta pidetään myös Berliinin viinimessut, joka on Saksan suurin kuluttajille suunnattu viinitapahtuma.

6. Sävykkäitä sektejä

Saksa on maailman suurimpia kuohuviininkuluttajamaita, ja saksalaiset juovat sektinsä itse, joten kuohuviinejä ei riitä kovin paljon vientiin asti. Piccolo-pullo-sektejä näkeekin niin puistoissa kuin Berliinin teknoklubeillakin.

Saksalaisten kuohuviinien laatuhaitari on varsin lavea. Osa Saksassa kulutetuista sekteistä valmistetaan edullisista rypäleistä, jotka on ostettu muista viinimaista. Toisessa ääripäässä saksalaisista kuohuviineistä löytyy perinteisellä eli samppanjamenetelmällä tehtyjä laatukuohuviinejä, jotka kuvastavat tuotantoalueen erityispiirteitä. Esimerkiksi Rieslingistä tehdään hienoja, pitkään kypsyneitä sektejä, joissa on upeita sävyjä.

Perinteisellä menetelmällä valmistetut saksalaiset kuohuviinit tunnistaa siitä, että etiketissä lukee ”Klassische Flaschengärung”. Laadusta kielivät myös vuosikerta, rypälelajike ja hinta.

7. Riesling jatkaa ykkösenä

Pohjoismaalaiset ovat hullaantuneet rieslingistä, ja merkittävä osa Saksan rieslingeistä viedäänkin Suomeen, Norjaan ja Ruotsiin.

Rieslingin suosion taustalla on kaksi syytä. Ensinnäkin Riesling on monipuolinen rypälelajike, jonka makeusasteet ulottuvat rutikuivista aina jälkiruokaviineihin. Rieslingiä myös saa sekä kuplilla että ilman.

Toinen syy Rieslingin suosioon on se, että se sopii monenlaisien ruokien pariksi. Nyt innostututaan etenkin kabinett-rieslingeistä, jotka ovat tyyliltään raikkaita ja matala-alkoholisempia. Alkossakin niitä on myynnissä muutamia.

Nyt Saksassa trendaavat Grauburgunder eli Pinot Grigio ja Weissburgunder eli Pinot Blanc. Grauburgunderin yleisin tyyli on kevyt ja huoleton, mutta siitä saadaan myös täyteläisiä viinejä. Saksan weissburgunderit ovat vielä grauburgundereitakin raikkaampia, ja niistä löytyy eleganssia ja sitruksisuutta.

8. Kaikkien huulilla on currywurst

Valmista itse  Currywurst-pizzahodarit!

JUOMASUOSITUS

Currywurst on berliiniläisen katukeittiön kulmakiviä. Valitse currywurst-pizzahodarin kumppaniksi makusi mukaan rapsakan humalainen pilsner tai pyöreän hedelmäinen hefe-vehnäolut Saksasta.

9. Kaikki tiet vievät Müncheniin

Massiivinen Oktoberfest houkuttelee Müncheniin joka vuosi miljoonia olutmatkailijoita. 

Münchenin Oktoberfest tunnetaan oluesta, mutta festivaali esittäytyy kansanjuhlana, jonka keskiössä ovat maatalous ja sadonkorjuu. Ikärajattomassa tapahtumassa onkin ohjelmaa myös lapsille.

Oktoberfestin alkuna pidetään Baijerin prinssi Ludwigin ja prinsessa Therese von Sachsen-Hildburghausenin häitä, joita vietettiin kansan­juhlan merkeissä vuonna 1810. Olut tuli mukaan vasta 1819.

Viime vuoden Oktoberfestiin osallistui 7,2 miljoonaa kävijää, jotka joivat kaikkiaan 6,5 miljoonaa litraa olutta. Valtavia 

ovat myös festivaalin teltat, joista isoin, Hobfräu-Festzelt, tarjoaa sisäpaikat 6 520 asiakkaalle ja terassipaikan 3 020 asiakkaalle.

10. Makumuisto

Alkon myyjä ja kouluttaja Noora Kokkolan myymälästä kävi keväällä tutustumassa saksan viinialueisiin.

”Matkani Moseliin osui kevääseen, jolloin parsaa on tarjolla lähes joka paikassa. Paras makumuisto oli parsa-carpaccio. Tuore valkoparsa oli leikattu pituussuunnassa ohuiksi siivuiksi ja aseteltu lautasella kauniiksi ristikoksi. Päälle oli lorautettu oliiviöljyä, sitruunaa, ripaus suolaa ja mustapippuria sekä tuoretta parmesania. Se maistui ihanalta rieslingin kanssa.”

Teksti Teemu Leminen, kuvat Antti Vettenranta