Ilmastonmuutos uhkaa viiniteollisuutta

Ilmastonmuutos muuttaa maapalloa monin eri tavoin. Maapallon keskimääräisen lämpötilan nousun lisäksi äärimmäiset sääilmiöt, kuten myrskyt, sateet, kuivuus ja kuumuus yleistyvät. Sään ääri-ilmiöillä on vaikutuksia kaikkeen maanviljelyyn ja myös viinirypäleiden viljely muuttuu haastavammaksi.

Vaikutuksia on viinin lisäksi myös oluen ja muiden juomien tuotantoon, sillä satojen pienentyessä raaka-aineiden eli viljojen määrä alkoholijuomateollisuuden käyttöön vähenee ruuan tuotannon turvaamiseksi.

Lämpötilan kohoaminen muuttaa rypäleiden makua

Eri viinirypälelajikkeet viihtyvät eri lämpötiloissa, 12–22 asteessa. Lajit kestävät lämpötilan vaihteluja eri tavoin, mutta jo yhden asteen muutos lämpötilassa voi muuttaa rypäleen makuprofiilia. Lisäksi lämpötilan kohoaminen aikaistaa sadonkorjuuta, sillä rypäleisiin syntyvä sokerimäärä kasvaa korkeaksi jo ennen kuin rypäleiden tanniinit ja aromiaineet ehtivät kehittyä kypsiksi saakka.

Tietylle viinialueelle perinteiset rypälelajikkeet voidaankin joutua vaihtamaan paremmin kuumuutta kestäviin lajikkeisiin, jotta viljelyn jatkaminen on mahdollista. Esimerkiksi Saksassa on perinteisesti keskitytty Rieslingiin ja muihin vaaleisiin rypälelajikkeisiin. Lämpötilan noustessa punaviinien osuus on jo kuitenkin yli kolmannes koko Saksan viinintuotannosta, sillä punaiset rypälelajikkeet kestävät vaaleita rypäleitä paremmin kuumuutta.

Vesi ei välttämättä riitä viiniviljelmien kasteluun

Viininviljely nykyisellään keskittyy maapallolla leveysasteille, joiden ilmasto-oloihin on normaalioloissakin kuulunut kuivia kausia ja ajoittaista pulaa vedestä. Ilmaston lämpenemisen myötä kuivuus lisääntyy eikä kasteluvettä välttämättä riitä viiniviljelmien kasteluun. Esimerkiksi monet jo aiemmin kuumat alueet Kaliforniassa ja Australiassa ovat muuttuneet ilmastonmuutoksen myötä entistä kuumemmiksi ja kärsivät ajoittain vakavasta vesipulasta.

Veden käyttöä on mahdollista tehostaa viinin viljelyssä ja tuotantolaitoksilla esimerkiksi ottamalla käyttöön tippakastelu, keräämällä sadevesi talteen myöhempää käyttöä varten ja käyttämällä tarvittava viinitankkien pesuvesi moneen kertaan niin kutsutussa suljetussa kierrossa.

Kuumuus, kasvisairaus tai myrsky saattaa pilata sadon hetkessä ja ajaa tuottajan ahdinkoon

Eri sään ääri-ilmiöt yleistyvät ilmastonmuutoksen myötä. Yllättävät hallajaksot tai rankkasateiden mukaan tuoma kosteus ja kasvisairaudet saattavat pilata sadon. Myös kuumuus, myrskyt, raekuurot tai metsäpalot saattavat tuhota hetkessä viinisatoja ja ajaa viinintuottajan ahdinkoon.


Kuumuus voi kuivattaa viinirypäleet muutamassa päivässä.

Tuholaiset ja kasvisairaudet lisäävät torjunta-aineiden käyttöä

Lämpötilan noustessa tuholaiset lisääntyvät ja levittäytyvät uusille alueille. Lisääntyneet sateet ja kosteus puolestaan altistavat viiniköynnöksen kasvisairauksille. Tuholaiset ja kasvisairaudet nostavat tarvetta torjunta-aineiden käyttämiseen sadon suojaamiseksi ja suurempi määrä kemikaaleja pääsee kertymään maaperään tai veteen. Lue lisää torjunta-aineista viinintuotannossa.

Pohjoismaiden muuttuminen viininviljelylle kannattaviksi olisi katastrofaalista

Tulevaisuudessa viinitilat sijaitsevat nykyistä korkeammilla leveysasteilla niin pohjoisella kuin eteläisellä pallonpuoliskolla. Viljelytapoja muuttamalla on viinirypäleitä mahdollista viljellä nykyisillä viinialueilla. Keinoja ovat esimerkiksi lajikkeiden vaihtaminen paremmin kuumuutta kestäviin, muuttamalla viinitarhojen rivitysten suuntaa aurinkoon nähden sekä luomalla varjoa ja suojaa köynnöksen sidontatapoja ja lehvästön hallintaa muuttamalla.

Aiemmin viinin viljelylle suotuisat alueet voivat muuttua jopa viljelyyn kelpaamattomiksi. Samalla uudet alueet ja jopa kokonaan uudet maat muuttuvat viininviljelylle suotuisimmiksi. Esimerkiksi Englanti ei ollut aiemmin lainkaan varteenotettava viinimaa, mutta nyt Alkon valikoimista löytyy jo useita englantilaista kuohuviinejä.

Jos Suomen ja muiden pohjoismaiden ilmasto muuttuisi viiniviljelyyn sopivaksi ja kaupallisesti kannattavaksi, olisi tilanne ilmastonkriisin suhteen jo katastrofaalinen. Monet alueet maapallolla olisivat muuttuneet kuivuuden ja kuumuuden seurauksena elinkelvottomiksi ja ilmastopakolaisuus olisi arkipäivää.

Miten viiniteollisuus voi hillitä ilmastonmuutosta?

Rypäleiden viljelyssä ja viinintuotannossa syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää monin eri keinoin. Viinipelloilla tehtäviä työvaiheita voidaan yhdistellä traktoriajon vähentämiseksi sekä vaihtaa traktoreiden polttoaine biopohjaiseksi. Myös kemiallisten torjunta-aineiden ja lannoitteiden käytön vähentäminen hillitsee syntyviä päästöjä, sillä niiden valmistaminen kuluttaa paljon energiaa.

Tuotantolaitoksissa päästöjä voidaan vähentää pienentämällä energiankulutusta esimerkiksi valaistusta optimoimalla tai tuottamalla tarvittava energia aurinkopaneeleilla. Sähkötoimisten pumppujen sijaan laitoksessa voidaan myös hyödyntää painovoimaa, kun viinin käsittelyvaiheet järjestellään rakennuksessa korkeammalta alaspäin.

Juoman pakkausmateriaalin valinnalla on suuri osuus tuotteen hiilijalanjäljestä. Käyttämällä kevyempiä lasipulloja tai muita kevyempiä juomapakkausmateriaaleja valitsemalla voi vaikuttaa tuotteen hiilijalanjälkeen. Lue lisää juoman pakkausmateriaalin ilmastovaikutuksista.