Torjunta-aineet viinin tuotannossa – viinin viljelytapa vaikuttaa torjunta-aineiden määrään

Viininviljelyssä käytetään muun maanviljelyn tapaan torjunta-aineita, joilla pyritään suojaamaan viiniköynnöksiä ja -rypäleitä haitallisilta kasvitaudeilta ja eliöiltä. Tutkimusten mukaan lopputuotteessa, eli viinissä torjunta-ainejäämät ovat matalat ja reilusti alle sallittujen rajojen. Kuitenkin esimerkiksi ilmastonmuutos voi lisätä torjunta-aineiden käyttöä viljelyssä. Torjunta-aineita voi välttää valitsemalla luomu-, biodynaamisen tai alkuviinin, joiden viljelyssä ei käytetä kemiallisia torjunta-aineita.

Viininviljelyssä, kuten muussakin maanviljelyssä, käytetään kasvinsuojelu- ja torjunta-aineita, jotka suojaavat viiniköynnöksiä ja viinirypäleitä esimerkiksi tuholaisilta, rikkakasveilta ja erilaisilta kasvitaudeilta. Torjunta-aineet sisältävät vähintään yhtä tehoainetta, joka on kehitetty haitalliseksi torjuttaville eliöille kuten esimerkiksi rikkaruohoille, sienille, jyrsijöille tai kasvitautia aiheuttaville mikrobeille. Aineita on paljon erilaisia ja niiden vaikutustapa ja haitallisuus esimerkiksi ympäröivälle luonnolle ja ihmiselle vaihtelee. Haittavaikutusten vuoksi torjunta-aineiden käyttö on tarkoin säädeltyä. Viinien sisältämille torjunta-ainejäämille ei ole EU:ssa asetettu virallisia raja-arvoja vaan viinintuotannossa sovelletaan viinirypäleille määritettyjä raja-arvoja.

Torjunta-aineilla on vaikutuksia ympäristöön ja mahdollisesti myös ihmisiin

Torjunta-aineiden terveysvaikutuksista on olemassa ristiriitaista tutkimustietoa ja asiantuntijat ovat erimielisiä aineiden haitallisuudesta. Terveysvaikutusten arviointia hankaloittaa myös se, että torjunta-aineet ovat keskenään hyvin erilaisia ja haittoja täytyy tarkastella yhdistekohtaisesti.

Luonnossa torjunta-aineet hajoavat yleensä huonosti ja ajan saatossa aineet kertyvät maaperään ja vesistöihin. Koska viiniköynnökset ovat alttiita erilaisilla viruksille ja sienitaudeille, suojataan niitä erilaisilla torjunta-aineilla. Samalla kuitenkin aineet heikentävät kasvin luonnollista vastustuskykyä ja tasapainoa. Kun kasvin puolustuskyky heikentyy, joudutaan torjunta-aineita käyttämään yhä enemmän ja haitallinen kierre syntyy. (Lähde: Luomuliitto)

Viineissä on eroja – luomu-, biodynaamisten ja alkuviinien viljelyssä ei käytetä kemiallisia torjunta-aineita

Luomuviljelyssä keinotekoisten lannoitteiden ja kemiallisten torjunta-aineiden käyttäminen ei ole sallittua. Maaperää ja viiniköynnöksiä hoidetaan ja ravitaan luonnonmukaisilla lannoitteilla. Lisäksi viiniköynnösten suojaksi ja luonnonmonimuotoisuuden kasvattamiseksi voidaan ympärille istuttaa pensaita ja puita. Usein luomuviinitarhat ovatkin vehreämpiä ja maaperältään rikkaampia kuin tavanomaisesti viljellyt viinitarhat.

Luomuviljelyssä käytettyjen lisäaineiden määrä on muuta viininviljelyä rajoitetumpaa. Esimerkiksi säilöntäaineena käytettävälle sulfiitille on luomuviljelyssä määritelty pienemmät enimmäismäärät. Lue lisää sulfiiteista ja muista juomien lisäaineista.

Luomuviljelyä valvotaan tarkasti ja viljelylle on säädetty EU-tasoinen luomulainsäädäntö. Lainsäädännön täyttämä viinitila voi käyttää tuotteessaan EU:n luomumerkkiä.

Luomutuotteiden lisäksi torjunta-aineiden esiintyminen on hyvin vähäistä biodynaamisesti viljellyissä viineissä sekä alkuviineissä, jotka valmistetaan luonnonmukaisin menetelmin ilman synteettisiä kemikaaleja. Alkon valikoimassa luomu-, biodynaamiset ja alkuviinit merkitään Vihreä valinta -merkinnöillä.


Alkon Vihreä valinta -merkintöjen luomu-symboli.

Alkon laadunvalvonta tarkastelee tuotevalikoimaa myös torjunta-aineiden osalta

Alkon laadunvalvonta tutkituttaa torjunta-aineiden käyttöä valikoimassamme olevista tuotteista vuosittain. Tutkimuksissa keskitytään viineihin, mutta myös kuohuviinien ja oluiden torjunta-ainemääriä tutkitaan ajoittain.

Valtaosa tarkastelluista viineistä on torjunta-ainejäämien osalta täyttänyt lainsäädännön asettamat vaatimukset. Pieniä määriä torjunta-aineita on tutkimuksissa havaittu, mutta yleensä niiden pitoisuus jää alle viiteen prosenttiin lainsäädännön sallimasta määrästä.

Myöskään luomutuotteille tehdyissä tutkimuksissa ei ole löytynyt torjunta-ainejäämiä harvinaisia yksittäistapauksia lukuun ottamatta. Tällöinkin kyseessä on ollut hyvin pieni torjunta-ainejäämä, joka on voinut päätyä luomuviljellylle tilalle viereisiltä viinitarhoilta sateiden ja tuulten mukana tai viinin tuotantolaitokselta, jossa samoilla laitteilla on käsitelty muitakin kuin luomuviinejä. Alko raportoi luomutuotteissa todetut torjunta-ainejäämät aina juoman maahantuojalle ja Valviralle. Lisäksi viestimme asiasta asiakkaillemme Valviran ohjeen mukaisesti.

Tutkimusten mukaan esimerkiksi hedelmät ja kasvikset sisältävät huomattavasti enemmän torjunta-ainejäämiä kuin viini. Nykytiedon mukaan torjunta-ainejäämiä ei pysty havaitsemaan esimerkiksi viinin mausta tai tuoksusta.

Lue lisää Alkon laadunvalvonnasta.

Ilmastonmuutos voi lisätä torjunta-aineiden käyttöä

Ilmastonmuutos uhkaa viinintuotantoa ympäri maailmaa. Muuttuva ilmasto esimerkiksi lisää tietyillä viinialueilla sateiden määrää ja liika kosteus lisää viinihomeen riskiä. Homeiden torjumiseksi käytetään torjunta-aineita. Viinihomeita on mahdollista torjua myös muiden keinojen avulla, esimerkiksi harventamalla viiniköynnöksen lehtiä ja parantamalla sitä kautta kasvin ilmanvaihtoa.

Ilmaston lämpenemisen myötä haitalliset rikkakasvilajikkeet ja eliöt voivat levitä yhä pohjoisempaan lisäten kasvitautien ja tuholaisten määrää, mikä kasvattaa tarvetta torjunta-aineruiskutuksille. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ekosysteemeihin ja luonnon monimuotoisuuteen tunnetaan kuitenkin vielä huonosti.