Keveä Gamay loistaa ruokapöydässä

Ranskalainen Gamay on tumma rypälelajike, joka on turhaan jäänyt Pinot Noirin varjoon. Myös Gamay ansaitsee paikkansa, sillä se tuottaa pinot noir -viinejä muistuttavaa kevyttä ja vivahteikasta punaviinityyliä. 

Alkon tuoteviestintäpäällikkö Matti Syrjä sanoo, että Gamay ei ehkä ole monellekaan nimenä kovin tuttu. Sen sijaan moni tietää Beaujolais’n viinialueen sekä sen beaujolais nouveaun eli uuden sadon viinin.

”Beaujolais nouveau on viinimaailman toistuva juttu, sen tuntevat Suomessakin melkein kaikki. Kuinka moni tietää, että Gamay on rypäle siinä taustalla?” Syrjä pohtii.

Syrjä sanoo pitävänsä paljon Gamay-lajikkeen viinien makumaailmasta. Hän korostaa, että lajike on paljon muutakin kuin vain kepeiden ja superhedelmäisten nouveau-viinien rypäle.

Beaujolais’n alueen tuottajat ovat panostaneet laatuun, joten Gamaysta tehdään nyt enenevissä määrin viinejä, joissa on runsautta. Siksi ne sopivat monipuolisesti ruokapöytään.

Hinnatkin ovat kohdillaan.

”Erinomaisen laadun ja useiden käyttötarkoitusten lisäksi hinta-laatusuhde on erinomainen. Beaujolais on kuitenkin tavallaan Bourgognen jatke, ollaan lähellä maailman arvostetuinta punaviinialuetta”, Syrjä sanoo.        

Tutustu Gamay-lajikkeeseen:

• Mistä Gamay on kotoisin?

• Millaisia aromeja Gamayn viineissä on?

• Millaisia viinejä Gamaysta tehdään?

• Missä Gamayta viljellään?

• Millaisten ruokien seuraan Gamay-lajikkeen viinit sopivat?

Mistä Gamay on kotoisin?

Gamay on vanha rypälelajike, jonka alkukoti on Ranskan Bourgognessa. Se on Pinot Noirin sekä harvinaisen Gouais Blanc -lajikkeen luonnollinen risteymä.

Gamaylla ja Pinot Noirilla on siis keveän makumaailman lisäksi muutakin yhteistä.

”Molemmat ovat Burgundissa jo keskiajalla kasvatettuja rypäleitä, ensimmäisiä mainintoja on 1300-luvulta”, Syrjä kertoo.   

Nimensä Gamay on saanut samannimiseltä kylältä, joka sijaitsee Bourgognen viinipääkaupunki Beaunen eteläpuolella.

Millaisia aromeja Gamayn viineissä on?

Matti Syrjä sanoo, että yleisesti ottaen Gamaysta valmistettuja viinejä hallitsee raikkaan hapokas ja punamarjaisa makumaailma.

Aromit jakautuvat viineissä tietyllä tapaa kahteen ryhmään:

• Nouveau-viinien maku on erittäin tuoreen hedelmäinen, koska viinit valmistetaan vikkelästi hiilidioksidikäymisellä eli ranskaksi nimellä macération carbonique -tunnetulla erityismenetelmällä.
• Muissa, tavanomaisesti valmistetuissa punaviineissä on enemmän sävyjä, myös tummempia.

Beaujolais nouveaussa voi aistia etenkin:

• raikasta marjaisuutta

• banaanisuutta

• purukumimaisuutta.

Muissa viineissä tyypillisiä aromeja ovat esimerkiksi:

• heleä punainen marjaisuus, esimerkiksi herukat

• kirsikka

• kukkaisuus, esimerkiksi orvokki

• joskus mustapippuri

• joskus tummempi marjaisuus, esimerkiksi karhunvatukka

• hillityt tammen aromit, esimerkiksi mausteisuus.

Millaisia viinejä Gamaysta tehdään?

Gamay on ennen kaikkea punaviinien lajike, joka esiintyy viineissä useimmiten yksinään.

Lajiketta näkee jonkin verran myös osana rypälesekoitusta joissakin punaviineissä, roseeviineissä sekä kuohuviineissä – etenkin crémant de bourgogne -kuohuvissa. 

Gamay-punaviinit ovat tyypillisesti:

• ohutvärisiä

• tasapainoisen hapokkaita

• melko vähätanniinisia

• täyteläisyydeltään kevyitä tai keskitäyteläisiä

• marjaisan hedelmäisiä.

Viinien ominaisuudet juontuvat siitä, että Gamay on ohutkuorinen lajike.

”Ohuesta kuoresta ei saa viiniin väriä ja tanniineja niin, että tehtäisiin oikein tuhteja viinejä. Enemmän mennään hedelmän ja raikkauden kautta”, Syrjä kuvailee.

Gamay-punaviinejä pidetään yleisesti nuorena nautittavina. Matti Syrjä kuitenkin sanoo, että etenkin Beaujolais’n alueen cru-kyläviinejä voi kypsyttää. Parhaat kehittyvät otollisesti jopa 10 vuotta.

Missä Gamayta viljellään?

Gamay versoo, kukkii ja kypsyy aikaisin. Aikainen kypsyminen mahdollistaa viljelyn viileähkössä ilmastossa, mutta toisaalta köynnöksen aikainen herääminen saattaa aiheuttaa ongelmia keväthallojen sattuessa.

Beaujolais’n viinialue Itä-Ranskassa on Gamayn ylivertaisesti suurin viljelijä. Muualla se on harvinainen, mutta jonkin verran istutuksia on esimerkiksi Ranskan Loiressa, Sveitsissä, Kanadassa sekä Yhdysvaltojen Oregonissa.

Beaujolais jakautuu kolmen tason alueluokituksiin, jotka ovat laadultaan nousevassa järjestyksessä:

• perustason Beaujolais

• rajatumpi Beaujolais-Villages sekä

• nimetyt cru-kylät.

Beaujolais

Beaujolais on viinialue Lyonin kaupungin luoteispuolella. Sen viinikylät ovat jatkoa pohjoisempana sijaitsevan Bourgognen kylien pohjoisesta etelään suuntautuvalle ketjulle. Beaujolais on periaatteessa osa Bourgognea, mutta kuitenkin niin omanlaisensa, että usein se luetaan erilliseksi viinialueeksi. 

AC Beaujolais -laatuviinimerkintä kattaa koko Beaujolais’n alueen eli viini voi tulla mistä tahansa sieltä. Käytännössä viinit tuotetaan yleensä alueen eteläosassa, joka on pinnanmuodoiltaan pohjoisosaa tasaisempi.

”Alemman laatuluokituksen viinit ovat lähtökohtaisesti yksinkertaisempia. Hedelmäisyys voi olla yksioikoisempaa, mikä ei varsinaisesti tarkoita, etteikö viini voisi olla hyvää”, Syrjä kuvailee.

Katso Alkon valikoiman Beaujolais- ja Beaujolais-Villages-alueluokkien viinit. 

Beaujolais-Villages

AC Beaujolais-Villages on perustason Beaujolais’ta rajatumpi alkuperämerkintä, jonka viinit tulevat alueen pohjoispuolelta. Etelästä pohjoiseen siirryttäessä tarhakukkuloiden rinteet jyrkkenevät.

”Kun mennään rajatumpaan, viini ilmentää enemmän sitä, mistä se tulee. Viineissä alkaa olla enemmän luonnetta”, Syrjä sanoo.

Cru-kylät

Beaujolais’n pohjoisosassa on 10 kylää, jotka saavat käyttää AC-aluemerkintänä omaa nimeään. Näistä kylistä käytetään nimitystä cru-kylä.

Cru-kylien rinteillä köynnökset kasvavat graniittipitoisessa maassa ja saavat paljon aurinkoa. Sen ansiosta viineissä on eniten luonnetta. 

”Laatu on yleensä erinomainen ja viini ilmentää yhä paremmin sitä, miltä rinteeltä, minkälaisesta maaperästä ja minkälaisesta mikroilmastosta se tulee”, Syrjä sanoo.

Cru-kylät pohjoisesta etelään ovat:

• Saint-Amour 

• Juliénas 

• Chénas 

• Moulin-à-Vent 

• Fleurie 

• Chiroubles 

• Morgon 

• Régnié 

• Brouilly ja

• Côte de Brouilly. 

Kylien viinien tyylit eroavat toisistaan. Syrjä kuvailee, että esimerkiksi Moulin-à-Ventin ja Morgonin viinit edustavat yleistäen täyteläisempää ja mehevämpää päätä, Juliénasin ja Fleurien viinit puolestaan hieman kevyempää, raikkaan marjaisaa tyyliä.

Millaisten ruokien seuraan Gamay-lajikkeen viinit sopivat?

Gamay loistaa, kun se yhdistetään ruokaan.

”Gamay on hyvinkin gastronominen rypäle siinä mielessä, että sen viineissä on paljon hedelmäisyyttä ja hapokkuutta. Nämä kaksi asiaa tekevät siitä monikäyttöisen”, Matti Syrjä sanoo.

Gamayn voikin yhdistää rohkeasti erilaisiin ruokiin. Ainoastaan tuhdeimmat liharuoat antavat sille pahan haasteen, sillä tanniinien määrä ei riitä esimerkiksi suurriistan pariksi.

Syrjä kuitenkin nostaa, että Gamay sopii hyvin vaikkapa grilliviiniksi, sillä monen grilliin päätyy nykyisin ainakin osin aiempaa kevyempiä makuja.

Toinen paikka, johon gamay-punaviiniä kannattaa harkita, on perinteinen joulupöytä monine makuineen.

Gamay-punaviiniä – kuten muitakin – kannattaa viilentää ennen tarjoilua vaikkapa laittamalla sen puoleksi tunniksi jääkaappiin. 

Pikkusuolaiset ja salaatit

Gamay viihtyy hyvin piknik- ja lounastyyppisten keveiden makujen kanssa. Se onkin mainio kumppani esimerkiksi suolaisille piiraille.

Viini on hyvä pari myös salaateille. Esimerkiksi kanasalaatti on täsmäyhdistelmä.

Vaalea liha

Suhteellisen kevyt mutta hapokkuuden ryhdistämä gamay sopii hyvin kanan, kalkkunan, possun tai vasikan viiniksi.

Myös tummempi liha viihtyy gamayn parina, kun se on valmistettu ranskalaiseen tapaan maultaan hillityillä resepteillä. 

Pataruoat

Runsas cru-kylän gamay-punaviini saattelee hyvin mehevät pataruoat. 

Esimerkiksi coq au vinin eli viinikukon voin yhdistää vaihteeksi pinot noirin sijaan gamay’hin. Samoin juureksia sisältävät padat viihtyvät gamayn seurassa.

Sienet

Gamay-punaviini sopii kasvisruoista etenkin sienien saattelijaksi. Viini ei jyrää niiden hienoja vivahteita.  

Rasvainen kala

Kevyt gamay-punaviini on paikallaan silloin, kun kalalle halutaan punaviini. Mainio pari syntyy esimerkiksi paistetusta, grillatusta tai loimutetusta lohesta. Viini kannattaa viilentää hieman tavanomaista viileämmäksi.