10 maukasta syytä rakastua Espanjaan

1. Espanjalaiset, kansa täynnä tunteen paloa 

Espanjalaiset tunnetaan meillä helposti lähestyttävinä, avoimina ja kotiseuturakkaina: väkenä, joka ei piilottele tunteitaan. Temperamenttisina ja ystävällisinä pidettyjen espanjalaisten aurinkoinen maa on ollut vuosikymmeniä suomalaisten suosikkimatkakohde.  

Espanjalaisia viinejä voi hyvällä syyllä luonnehtia samoilla sanoilla kuin maan ihmisiä. Ei siis ihme, että myös espanjalaisviinit ovat meille mieleisiä, ovat olleet jo pitkään. Espanja pitää jatkuvasti pintansa suomalaisten kolmen suosituimman viinimaan joukossa. 

2. Espanjan rikas ruokakulttuuri: lähellä tuotettua ruokaa paikalliseen tapaan 

Jos Espanjan rikasta ruokakulttuuria pitäisi luonnehtia yhdellä sanalla, se olisi paikallisuus.  

Alueilla on oma, vahva ruokakulttuurinsa, jossa arvostetaan lähellä tuotettuja raaka-aineita ja perinteisiä reseptejä. Esimerkiksi näin: 

• Espanjan rannikkoseuduilla syödään kalaa ja äyriäisiä.  

• Atlantin rannikolla lautasella on usein mustekalaa ja kevyitä simpukkaruokia.  

• Keski-Espanjassa on perinteisesti syöty tuhteja liharuokia.  

• Kanin- tai kananlihaa ja äyriäisiä yhdistävä mausteinen paella on kotoisin Valenciasta Välimeren rannalta.  

• Kasviksista erityisesti tomaatti on etelän antimia. Kylmä tomaattikeitto gazpacho onkin alkujaan Andalusiasta.  

• Espanjalaisen perunamunakkaan synnyinseutuna pidetään Extremaduraa lähellä Portugalin rajaa. 

• Baskilainen, tummanpuhuva juustokakku valmistetaan ilman pohjaa. 

3. Tapas, pientä suolaista  

Vaikka erot ruoissa ovat isoja, on kaksi asiaa, jotka löytyvät ruokapöydästä kaikkialla Espanjassa: leipä ja viini. Juoman kylkeen tarjotaan pientä suolaista eli tapaksia: oliiveja, juustoa, chorizoa tai iberico-kinkkua.  

Espanjan herkuista monelle tulee ensimmäiseksi mieleen tapas: 

• Tapas tarkoitti alkujaan viinilasin päälle aseteltua makkara- tai leipäviipaletta, joka suojasi sitä kärpäsiltä. Espanjan sana tapa onkin suomeksi kansi.  

• Pintxot (esp. pincho, lausutaan pintSho) ovat trendikkäitä baskilaisia tapasherkkuja. Sana pintxo tarkoittaa lävistettyä. Pintxojen läpi työnnetäänkin usein cocktail-tikku.  

• Kaikki pintxot ovat tapaksia, mutta kaikki tapakset eivät ole pintxoja. 

Kuten tapakset, erilaiset pintxot nostetaan tarjolle yhdessä, seurueen yhdessä naposteltavaksi. Katso helpot pintxoreseptit. 

4. Suomalaisten suosikkiviinit Rioja, Ribera del Duero ja Priorat 

• Riojan viinit ovat suomalaisten parhaiten tuntemia espanjalaisia viinejä. Juuri Riojan viinit tulivat espanjalaisista viineistä ensimmäisenä Alkon valikoimaan. Riojan viineistä on helppo valita kuhunkin tilanteeseen sopivasti kypsytetty vaihtoehto.

  Nuori crianza sopii selkeänmakuisten liharuokien ja nuoren manchegon seuraan. Reservan kypsemmät aromit eivät jyrää esimerkiksi pihvin makua. Pisimpään kypsytetyt Gran reserva -viinit ovat hyvä valinta riistalle ja pitkään kypsyneiden juustojen seuraan. 

• Ribera del Duero on noussut Riojan rinnalle yhdeksi Espanjan tärkeimmistä viinialueista. Karu maaperä ja suuret lämpötilaerot tuottavat Tempranillo- eli paikallisittain Tinto Fino -rypäleestä meheviä punaviinejä, jotka kypsytetään riojan tapaan tammitynnyreissä. 

• Prioratin viinien huippulaatu perustuu karuun ja mineraalipitoiseen maaperään.   

5. Espanjan viinialueet tarjoavat loputtomasti löydettävää 

1. Luoteis-Espanjan vehreät viinintuotanto­alueet Galiciassa, Asturiassa ja Baskimaalla tunnetaan merenherkuistaan ja raikkaista, hapokkaista valkoviineistään. Bierzo kuuluu ilmastollisesti Luoteis-Espanjan vehreisiin viinialueisiin. Siellä tuotetaan muun muassa Mencia-lajikkeesta trendikkäitä punaviinejä. 
2. Dueron laakso Castilla y Leónissa tuottaa täyteläisiä punaviinejä Tempranillo-rypäleestä. Ribera del Dueron viinit yhdistetään usein lammas- ja possupatojen kanssa.  
3. Ebron laakso Pyreneitten eteläpuolella on Riojan ja monen suomalaisille mieleisen tumman, vivahteikkaan ja täyteläisen punaviinin kotiseutua. 
4. Välimeren rannikkoalueet pohjoisen Kataloniassa ovat cavan tuotantoaluetta. Myös maailmankuulu Prioratin viinialue sijaitsee täällä. Alueen tummille, syvän makuisille viineille sopivat ruokapariksi riista ja rouheat maut. Hieman etelämpänä, Valenciassa, tehdään kevyempiä, hapokkaita punaviinejä ja myös makeita moscatel-viinejä. 
5. Keski-Espanjan ylänkö tunnetaan perinteisesti suurista tuotantomääristään ja edullisista viineistään, mutta nuori tuottajapolvi tekee trendikkäitä kokeiluja esimerkiksi natuviineillä. La Manchan viinialueella sijaitsee meilläkin tunnettu Valdepeñasin viinialue. 
6. Kanariansaarten tuliperäisten vuorten korkeilla rinteillä kasvaa rypäleitä, joista tuotetaan arvostettuja, luonteikkaita viinejä.
   
   Lue lisää Espanjan viinialueista.

6. Suosikit cava ja sherry 

Barcelonan liepeiltä Penedèsistä tulee valtaosa cavasta, joka on yksi suomalaisten suosikki kuohuviineissä. Miten cava eroaa proseccosta? 

Siinä missä cava on pohjoisen Katalonian ”ikoni”, sherry on sitä etelän Andalusiassa. Kalkkiperäisessä maassa kasvavista rypäleistä valmistetaan nimisuojattua väkevöityä viiniä, sherryä, jonka uniikki maku hakee vertaistaan. Kuiva fino-sherry kuuluu monen suomalaisenkin keittiöviineihin: Amontillado tai Oloroso sopii etenkin keittoihin ja sieniruokiin. Pedro Ximenes -rypäleestä valmistettu makea sherry on sellaisenaan valmis jälkiruokakastike vaikkapa jäätelölle. 

Molemmat, sekä sherry että cava ovat tyylikkäitä ruokahalun herättäjiä. Ne tarjotaan kylminä ja ne sopivat hienosti leikkeleiden, juustojen, tapasten ja kalaruokien seuraan. 

Vinkki: Kylmän sherrylasin äärelle kannattaa varata paahdettuja, suolattuja manteleita. Niin espanjalaiset itse tekevät. 

7. Nostalgian juurilla: Ooh Las Palmas 

Espanja oli suomalaisten ensimmäinen iso etelänlomakohde. Ensimmäinen seuramatkalento Suomesta Espanjaan tehtiin vuonna 1951 Madridiin. Viittä vuotta myöhemmin alkoivat kulttuurimatkat Kanariansaarille. Matka Las Palmasiin kesti tuolloin peräti neljä vuorokautta, josta pelkästään lentokoneessa istuttiin 30 tuntia. 

Suomalaiset löysivät Aurinkorannikon, Mallorcan ja Kanariansaaret sankoin joukoin 1960-luvulla, kun Kalevi Keihänen aloitti edulliset keihäsmatkat Espanjaan.  

Sana kiersi possujuhlista ja juhlissa tarjotusta halvasta viinistä. Kulttuurimatkailu jäi hetkeksi sivuosaan, kun tärkeimmäksi nousi estoton lomatunnelma. 

Kesäjuoma sangria taas tuli suomalaisille tutuksi takavuosien lomareissuilla, joilla ihmeteltiin laimennettua viiniä. Hedelmillä, mehulla ja mausteilla espanjalaiset halusivat laimentaa viinin karkeaa makua. Näin viinistä saadaan raikkaampi ja hieman kevyempi juoma, joka maistuu helteellä. Yhtä oikeaa sangriareseptiä ei ole – se tehdään niistä aineksista, joita lähellä sattuu olemaan. 

8. Espanjan viinitilat, löytöretki viineistä kiinnostuneille 

Espanja on viineistä kiinnostuneelle todellinen löytöretkikohde. Viinitiloja on kolmanneksi eniten Euroopassa ja ne ottavat mielellään vastaan vieraita.  

Lukuisat viinialueet ja niiden pienet ala-alueet sekä paikalliset rypälelajikkeet tarjoavat valtavasti löydettävää. Tarjolla on ikonisia klassisia viinielämyksiä, mutta myös uutta ja yllättävää.  

Nuoret viinintekijät ovat nostaneet esille esimerkiksi pitkään paitsiossa olleita vanhoja lajikkeita, joista he etsivät ilmaston muuttuessa uutta potentiaalia joko täysin uusilla tai satoja vuosia vanhoilla valmistusmenetelmillä. 

9. Vastuullista viinivalikoimaa 

Tiesitkö, että suomalaiset nauttivat vuonna 2020 noin 3,8 miljoonaa litraa espanjalaista punaviiniä, 1,7 miljoonaa litraa valkoviiniä sekä noin 2 miljoonaa litraa cavaa ja muita espanjalaisia kuohuviinejä?  

Valikoimalla on siis väliä. Joka neljäs Alkossa myytävä espanjalainen viini on jo luomua.  

Alkossa myytävistä espanjalaisista viineistä 160 on merkitty ympäristövastuullisemman pakkauksen merkinnällä. Se voi tarkoittaa esimerkiksi FSC-sertifioitua nestekartonkipakkausta tai tietyn painorajan alle jäävää lasipulloa; kevyet pakkaukset pienentävät viinin hiilijalanjälkeä. 

10. Ilmasto, Espanjan viinien rikkauden lähde 

Espanja ulottuu kaikkiaan neljälle eri ilmastovyöhykkeelle. 

• Espanjan Aurinkorannikko on nimensä veroinen: aurinkoisia päiviä on vuodessa yli 300. Alueella vaikuttaa miellyttävä Välimeren ilmasto. 

• Keski-Espanja kylpee paahtavan kuumassa mannerilmastossa.  

• Maan luoteiset pohjoisosat taas nauttivat Atlantin lauhkeasta meri-ilmastosta, joka pitää lämpötilan ja kosteuden tasaisena ympäri vuoden.  

• Espanjalle kuuluvat Kanariansaaret sijaitsevat subtrooppisella vyöhykkeellä.   

Ilmastolliset erot pitävät Espanjan viinitarjonnan ylenpalttisen rikkaana. 

Vehreä pohjoinen tuottaa raikkaita valkoviinejä, kun kuumemmilta alueilta saadaan eri tyylilajien aromikkaita punaviinejä.  

Kuumassakin voidaan tuottaa laadukkaita viinejä, kun kasvupaikat ovat riittävän korkealla, ja Espanja on Euroopan toiseksi vuoristoisin maa. Vuoristojen mikroilmastot voivat tuottaa täysin erilaista viiniä kuin viereisellä palstalla.  

Teksti Niina Mälkiä, kuvat Kristiina Kurronen, Ruokaohjeet Mika Rampa, juomasuositukset Anri Lindström ja Taina Vilkuna, Alko, Tyyli Roosa Hurske ja Niina Meriläinen