10 syytä rakastua Ranskaan ja sen viineihin

Haute cuisine, gourmet, à la carte. Koko kulinaristinen sanasto juontuu ranskan kielestä, ja maan asema ruokamaailmassa onkin täysin kiistaton. Klassisen ranskalaisen ruoanlaiton tekniikat tunnetaan kaikissa maanosissa, ja maailman arvostetuin kokkikoulu Le Cordon Bleu sijaitsee Pariisissa.  

Ranskalaisessa keittiössä pääosassa on raaka-aineiden kunnioittaminen ja sesonkien arvostaminen. Lihoista hyödynnetään kaikki ruhonosat, ja kastikkeet tehdään alusta asti itse. Maut pidetään yksinkertaisina: tärkeimmät mausteet ovat suola, pippuri ja tuoreet yrtit. Ruoka ostetaan mieluiten torilta paikallisilta tuottajilta. 

Vuonna 2010 ranskalainen keittiö hyväksyttiin Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon ensimmäisenä yksittäisen maan ruokakulttuurina. 

2. Ranskan perinteikkäät punaviinit 

Ranskassa viininviljelyn historia ulottuu aina keskiajalle asti. Erityisesti Ranskan perinteikkäät punaviinit ovat ikisuosiossa.  

• Yli 7000 viinitilan Rhônen laakso on yksi suurimmista tuotantoalueista. Rotevista punaviineistään tunnetusta Rhônesta tulee yksi suomalaisten suosikeista, joulukauteen täydellisesti sopiva Châteauneuf-du-Pape. 

• Klassikkoalue Bordeaux’n tumman tanniiniset punaviinit ovat viime vuosina menneet kaupallisempaan suuntaan. Enää bordeaux’ta ei tarvitse jättää 20 vuodeksi kellariin pehmenemään, vaan jo nuoret viinit ovat uusien valmistustekniikoiden ansiosta helposti lähestyttäviä. 

• Kun etsit lahjaksi tai omaan erityiseen hetkeesi todellista viinielämystä, suuntaa katse Bourgogneen. Alueen tunnetuimmat ja ylellisimmät viinit tulevat tavoitellun Grand Cru -laatuluokituksen saaneilta tiloilta.  

• Ranskan kiinnostavimpia alueita on tällä hetkellä Beaujolais, jonka suosituin rypäle on vähemmän tunnettu Gamay. Monipuolinen Gamay on todellinen kameleonttilajike. Sen täyteläisyys vaihtelee viinitarhasta ja viinintekijästä riippuen kevyen marjaisasta tummempiin makusävyihin.  

Hieman viilennetty Beaujolais’n Gamay on nappivalinta bistroklassikko Lyonin kanalle. 

3. Ihanat Crémant-kuohuviinit 

Ranskassa tuotetaan muitakin laatukuohuviinejä kuin samppanjaa. Crémant-kuohuviinit valmistetaan samalla perinteisellä menetelmällä kuin samppanja. Méthode traditionelle tarkoittaa, että viini käytetään ja se saa kuplansa samassa pullossa, jossa se myös myydään.  

Alkon valikoimissa on lähes 80 crémantia, joista noin puolet tulee Alsacen alueelta Koillis-Ranskasta. 

Vinkki! Kokeile ranskalaisen kuohuviinin kanssa rustiikkista makuelämystä metsäsieni-sipuligalettea. 

4. Ranska on leivonnaisten luvattu maa 

Täydellisesti rapsahtavat croissantit, kermalla täytetyt éclairit ja värikkäät macaronsit: ranskalaiset leivonnaiset ovat todellisia leivonnan taidonnäytteitä.  

Ranskalaiset syövät patonkia jopa 2,5 miljoonaa tonnia vuodessa. Patonki haetaan lähileipomosta eli boulangeriesta työmatkalla. Ei ole harvinaista nähdä tyylikkäästi pukeutunutta pariisilaista kadulla patonki kainalossa. 

5. Roseeta koko skaalalla 

Roseeviiniä tuotetaan Ranskassa pohjoisilta alueilta eteläiseen Rhôneen asti. Harkitse rohkeasti roseeta, kun mietit hyvää yleisviiniä loppusyksyn juhlakaudelle. Vaikka meillä on vahva mielikuva roseista kesäisinä seurustelujuomina, löytyy joukosta myös ryhdikkäitä ruokaviinejä.  

Roseeviinin tyylit vaihtelevat laidasta laitaan.  

• Provencesta tulevat monen mielestä ”ne oikeat roseet”: kuivat ja väriltään utuisen vaaleat. Juuri Provencen roseet ovatkin lajinsa ehdottomia huippuja: viinejä, joihin koko muu maailma vertaa roseitaan. Kepeän marjaiset provencelaiset ovat usein sekoituksia Grenache-, Cinsault- ja Syrah-rypäleistä. 

• Hyviä valintoja ovat Rhônen Tavel-alueen tummanpuhuvat roseet, joissa maistuvat punaviineistä tutut tanniinit.  

• Tänä päivänä roseista suosituimpia ovat makeusasteeltaan kuivat viinit, joita Alkon valikoiman ranskalaisista roseistakin on yli 90 %. 

• Makeampaa tyylisuuntaa edustavat Loiren laakson puolikuivat Rosé d’Anjou-viinit, joissa jäännössokeria on perinteisesti aina vähintään 7 g/l.     

Lue lisää roseeviineistä artikkelistamme.  

6. Alsacen ja Loiren arvostetut valkoviinit 

Koillis-Ranskassa, Saksan rajan tuntumassa sijaitseva Alsace on Ranskan valkoviinien keidas. Alue on värikkään historiansa aikana kuulunut sekä Saksalle että Ranskalle, ja Alsacen viinit ovatkin perinteisesti olleet hyvin saksalaistyyppisiä.  

Pinta-alaltaan Alsace on maan viinialueista pienin, mutta geologisen monimuotoisuutensa ansiosta tarjoaa huikean spektrin erilaisia viinilaatuja.

Alsacen viinialueen helmiä:

• Kuiva tai puolikuiva riesling on suomalaisten ikisuosikki ja monelle Alsacen viineistä tunnetuin. Rapeissa alsacelaisissa rieslingeissä maistuvat mineraalisen maaperän tuoma happamuus ja persikkaiset jälkimaut.  

• Parfyymiset gewürztraminerit eli ”gewüt” ovat Alsacen viineistä kuuluisimpia rieslingin lisäksi. 

• Alsacelaisen viinin tunnistaa korkeasta ja kapeasta pullosta. Hoikat pullot tunnetaan myös nimellä ”Alsacen huilu”. Muoto on peräisin ajoilta, jolloin pulloja kuljetettiin Rein-joen proomuilla.   

Alsacen viineistä voit lukea lisää täältä.

Ranskan muista valkoviinialueista nosteessa on Loire:

• Sancerren ja Pouilly-Fumén kirpeän mineraalisia sauvignon blanceja tuotetaan joen yläjuoksulla. Ne ovat tuttuja maailman parhaiden ravintoloiden viinilistoilta, ja monen mielestä maailman parhaita valkoviinejä. 

• Loiren jokilaakson kuuluisin alue, Keski-Loire, on tunnettu kuivista ja kepeistä chenin blanceista. 

Lue lisää Loiren alueen valkoviineistä.

7. Ranskalaisten tarkka ateriarytmi 

Ranskalaisten arkea rytmittävät tarkat ruoka-ajat, joita koko Ranska noudattaa suorastaan rituaalinomaisesti.  

Aamupala syödään aikaisin aamulla ennen töitä ja koulua. Siihen kuuluu kahvi ja pieni makea viennoiserie, usein lehtitaikinasta tehty leivonnainen. Lounas syödään kello 12–14 aikaan. Kiireisimmät pariisilaiset eivät enää veny parin tunnin lounaisiin viineineen, mutta yleensä lounaaseenkin kuuluu ainakin alku- ja pääruoka.  

Iltapäivällä 16:n ja 18:n välillä lapsille tarjotaan välipala, le goûter. Se voi olla esimerkiksi suklaalla täytetty croissant tai pala patonkia juustolla. Aikuiset eivät syö väli­paloja aterioiden välillä. Illallinen syödään ­perheen ­kesken arkisin iltakahdeksalta, viikonloppuisin helposti kymmenen jälkeen. 

Yhdessä syöminen on tärkeä osa kulttuuria, eikä ole niin pientä juhlan aihetta etteivätkö ranskalaiset kerääntyisi kilistelemään sille yhteisen pöydän ääressä. 

Ranskalainen ei mielellään päätä ateriaa suolaisiin makuihin. Siksi pääruoan jälkeen tarjottavaa juustotarjotinta seuraa aina pieni makea: vaikkapa vain muutama viinirypäle. 

8. Nimisuojatut väkevät   

Ranska on tunnettu myös väkevistä juomistaan, joista monia saa tuottaa vain tietyllä alueella: 

• Ranskalaisista väkevistä kuuluisin lienee konjakki. Nimisuojattua juomaa saa tuottaa ainoastaan Cognacin maakunnassa. Konjakkia kypsytetään vuosia tammitynnyreissä, joihin käytettävän tammen tulee lain mukaan olla vähintään 50-vuotiasta. Juoma jaetaan kolmeen laatuluokkaan kypsytysajan perusteella: arvostetuimpia ovat vähintään 10 vuotta kypsyneet XO-konjakit.  

• Brandyn alalaji armanjakki on konjakin tapaan nimisuojattu, ja sitä saa tuottaa ainoastaan Armagnacin alueella Pyreneiden juurella. Armanjakin laatuluokat ovat konjakkia vastaavat, joskin sitä kypsytetään tyypillisesti hieman pidempään kuin vastaavia konjakkilaatuja. 

• Muita tunnettuja väkeviä ranskalaisia ovat normandialainen omenaviina calvados, aperitiivina suosittu anisviina pastis ja taiteilijoiden juomana tunnettu absintti.    

Tutustu lisää konjakkeihin sekä armanjakkeihin ja calvadosiin. 

9. Languedoc-Roussillonin monipuolinen tarjonta  

Eteläisen Ranskan Languedoc-Roussillon näyttäytyi pitkään alueena, joka tuottaa edullista ja helposti lähestyttävää viiniä isossa mittakaavassa. 60-luvulla alueella alkanut massatuotanto on saatu kuriin, ja katseet ovat kohdistuneet määrän sijasta laatuun. 

Uudet viinintekijäsukupolvet ovat löytämässä alueen, jossa hehtaari viinitarhaa maksaa vain viidenneksen normaalihinnoista. Pienemmät alueet kauempana rannikosta houkuttelevat viinintekijöitä viileämmällä ilmastolla ja monimuotoisella maaperällä, jonka pintaa on vasta raapaistu! 

Languedoc-Roussillonin alue tunnetaan parhaiten näistä viineistä: 

• Muhevat Grenache-vetoiset sekoitepunaviinit.  

• Merituulien raikastamat picpoul de pinet -valkoviinit, jotka ovat trendikkäitä monessa Euroopan maassa.  

• Limoux’n Mauzac-vetoiset kuohuviinit. Niitä valmistettiin perinteisellä menetelmällä ensimmäisinä maailmassa.  

10. Alkon kattava Ranskan-viinien valikoima 

Alkon hyllyillä on lähes 2500 ranskalaista tuotetta. Niistä eniten, noin 720, on kuohuviinejä ja samppanjoita. Ranskalaisia punaviinejä on noin 600, valkoviinejä noin 490 ja roseeviinejä noin 145.  

Ranskalaisten punaviinien hinnat vaihtelevat 0,75 litran pulloissa noin 10 eurosta tuhansien eurojen arvoisiin erikoisuuksiin. 10–15 euron hintaisia ranskalaisia punaviinejä on Alkossa noin 70.